.jpg) |
| www.winesfromspain.com |
Pinta-ala: 1 927 ha
Satomäärät: 7 916 130 kg
Tummat: 6 650 000 kg
Vaaleat: 1 266 130 kg
Aurinkotunnit/vrk: 14–15 h
Keskimääräinen sademäärä: 400–500 mm
Kesälämpötila: 29–31 °C
Talvilämpötila: 1–5 °C
Viinitarhojen korkeus: 450 m
Viinitilojen määrä: 54 kpl
Tiedot ovat vuodelta 2008.
Historia
Maaperä
DO Montsantin viininviljelyaleen muodostavat 17 kylää. Alue on puoliympyrän muotoinen ja se on vuorien reunastama. Pohjoisosassa ovat Montsant ja La Llena vuoret, joiden jatkona idässä on Predesin vuoristo. Lännessä ovat vuoret nimeltä Argentera, Mola de Colldejou ja Llaberia, joka laskeutuu kohti Välimerta. Vastakkaisella puolella ovat vuore La Figuera ja Tormo. Kauimmaisena etelässä on Ebro joen laakso, jossa Siurana ja Montsant joet kohtaavat. Näiden kahde joen lisäksi Capçanes joki ovat tärkeitä vedenlähteitä alueen viininviljelijöille.
Ilmasto
Viininviljely
Perinteisesti DO Montsantin köynnökset ovat kasvaneet puska- tai Gobellet -mallisina. Alueelta löytyy vielä hyvin vanhoja köynnöksiä, jotka ovat kasvaneet usean sukupolven ajan. Näitä köynnöksiä ei ole pidetty juurikaan arvokkaina, mutta onneksi tilanne on nyt muuttumassa. Vanhojen köynnösten sadosta valmistettua viiniä pidetään nykyisin suuressa arvossa.
Uusien viinitarhojen köynnökset sidotaan pääsääntöisesti Cordon Royal -muotoon. Tätä sidontatapaa suositaan, koska sen avulla köynnös pysyy ilmavana ja näin vähentää auringon paahteen voimakkuutta.
1800-luvun loppupuolella phylloxera tuhosi suuren osan alueen viiniköynnöksistä. Tämän jälkeen myös DO Montsantin alueelle on istutettu vain amerikkalaisia juurrakoita. Eniten käyteyt juurrakot ovat:
Rupestris de Lot
Tätä juurrakkoa istutettiin 1900-luvun alusta aina vuoteen 1940 saakka, jolloin se korvattiin toisella lajikkeella. DO Montsantista löytyy vielä useita vanhoja viinitarhoja, joissa on käytetty kyseistä juurrakkolajia.
110 Richter
Nykyisin eniten istutettu lajike, koska soveltuu hyvin alueen maaperään.
164/49 de Couderc
Laajalti käytetty lajike, koska sopii hyvin yhteen useiden eri lajikkeiden kanssa. Kestää hyvin kuivuutta ja soveltuu hyvin köyhään ja ohueen maaperään.
Viljeltävät lajikkeet
Tummat: Cabernet Sauvignon, Mazuela, Garnatxa Tinta (Garncha Tinta), Garnatxa Pelud (Garnacha Peluda), Merlot, Monastrell, Picapoll Negro, Syrah, Ull de Llebre, Samsó (Carignan)
Vaaleat: Chardonnay, Carnacha Blanca, Macabeo, Moscatel, Pansá, Parellada
Viinit
Valkoviinien valmistamiseen käytetään etupäässä Chardonnayta, Macabeoa ja Garnacha Blancaa. Viinien sanotaan olevan elegantteja ja aromimaailmaltaan hienovaraisia. Vaikea sanoa, kun en ole päässyt maistamaan tämän alueen valkoviinejä.
DO Montsantin alueen roseet ovat tulleet alueella yhä tärkeämmäksi viinityypiksi. Ne valmistetaan hyvin usein Grenachesta ja Syrahista. Alueen roseet ovat hyvin hedelmäisiä, voimakkaita ja hapokkaita.
Myös tällä alueella on vuosikymmenien ajan valmistettu erilaisia väkevöityjä viinejä. Tummista- tai vaaleistalajikkeista valmistettu Ranci on tullut jälleen suosituksi juomaksi. Viiniä kypsytetään puutynnyrissä, jota se oksidoituu. Rancin alkoholipitoisuus on 15-20 t-%.
Toinen vähän harvinaisempi väkevöity viini on Mistela. Osittain tai ei laisinkaan käyneeseen rypälemehuun listään alkoholia, joka pysäyttää käymisprosessin. Maultaan Mistela on makeaa.
El Celler del l'Aspic Restaurant
Falsetin kylässä osoitteessa Miquel Barceló 31, 43730 Falset, sijaitsee ihana slow food ravintola nimeltä Restaurant El Celler de L’Aspic. Ravintolan viinilistalta löytyy vinot pinot paikallisia viinejä, joita ei välttämättä saa ihan joka paikasta. Laajasta viinivalikoimasta kannattaa ottaa myös "matkaevästä" mukaan.
Itselleni kävi vähän nolosti ko ravintolassa. Siinä ei ollut slow foodista tietoakaan, kun piti syödä todella nopeasti, jotta ehti seuraavaan viinitilatapaamiseen.
Satomäärät: 7 916 130 kg
Tummat: 6 650 000 kg
Vaaleat: 1 266 130 kg
Aurinkotunnit/vrk: 14–15 h
Keskimääräinen sademäärä: 400–500 mm
 |
| www.en.wikipedia.org |
Talvilämpötila: 1–5 °C
Viinitarhojen korkeus: 450 m
Viinitilojen määrä: 54 kpl
Tiedot ovat vuodelta 2008.
Historia
DO Montsant on aikaisemmin ollut yksi DO Tarragonan
ala-alueista. Tuolloin sen nimi oli Falset. Syyskuussa 2001 Katalonian
paikallinen hallitus hyväksyi, että Montsant voi käyttää viineissään DO-merkintää. Vuodesta 2002 lähtien alue on tunnettu nimellä DO Montsant. Nimensä
alue otti ympärillä olevasta Montsant vuoristosta, joka sijaitsee alueen
luoteisosassa.
Nuoresta DO-iästään huolimatta on alueella harjoitettu viinin viljelyä satojen vuosien ajan. Todennäköisesti roomalaiset olivat ensimmäisiä viininviljelijöitä. Roomalaisten jälkeen viinin valmistuksesta vastasivat Carthusian munkit, jotka tulivat alueelle Provancesta. He tekivät myös viiniä läheisellä Prioratin alueella. DO Montsant ympäröi melkein koko DOCa Prioratin alueen.
 |
| Falsetin kylä www.domontsant.com |
Nuoresta DO-iästään huolimatta on alueella harjoitettu viinin viljelyä satojen vuosien ajan. Todennäköisesti roomalaiset olivat ensimmäisiä viininviljelijöitä. Roomalaisten jälkeen viinin valmistuksesta vastasivat Carthusian munkit, jotka tulivat alueelle Provancesta. He tekivät myös viiniä läheisellä Prioratin alueella. DO Montsant ympäröi melkein koko DOCa Prioratin alueen.
 |
| www.domontsant.com |
DO Montsantin viininviljelyaleen muodostavat 17 kylää. Alue on puoliympyrän muotoinen ja se on vuorien reunastama. Pohjoisosassa ovat Montsant ja La Llena vuoret, joiden jatkona idässä on Predesin vuoristo. Lännessä ovat vuoret nimeltä Argentera, Mola de Colldejou ja Llaberia, joka laskeutuu kohti Välimerta. Vastakkaisella puolella ovat vuore La Figuera ja Tormo. Kauimmaisena etelässä on Ebro joen laakso, jossa Siurana ja Montsant joet kohtaavat. Näiden kahde joen lisäksi Capçanes joki ovat tärkeitä vedenlähteitä alueen viininviljelijöille.
DO Montsantin parhaimmat viinitarhat sijaisevat kivisillä vuorten rinteillä oliivipuiden ja metsien keskellä. Alue tunnetaan myös laadukkaista oliiviöljyistä.
Alueen maaperä on hyvin vaihtelevaa ja se voidaan jakaa kolmeen eri pääryhmään.
Tiivis maaperä
Suurimmaksi osaksi kalkkikiveä, jossa on mukana jokisuistojen sedimenttiä. Tähän kategoriaan kuuluu myös hiekkakivipohjainen maa-aines, johon sekoittunut runsaasti savea. Tätä maa-ainsesta löytyy viljelyaleen reunamilta.
Sorapitoinen maaperä
Graniittipitoista hiekkaa, joka on muodostunut vuoristojen eroosiosta. Tätä maalajia löytyy lähinnä Falsetin ympäristöstä. Maa-aines on hyvin köyhää ja sillä on huono vedensidontakyky.
Kivinen maaperä
Maaperä koostuu llicorellasta, joka on graniitin ja liuskekiven sekoitus. Tämä maa-aines sisältää hyvin vähän orgaanisia yhdisteitä.
Alueen maaperä on hyvin vaihtelevaa ja se voidaan jakaa kolmeen eri pääryhmään.
Tiivis maaperä
Suurimmaksi osaksi kalkkikiveä, jossa on mukana jokisuistojen sedimenttiä. Tähän kategoriaan kuuluu myös hiekkakivipohjainen maa-aines, johon sekoittunut runsaasti savea. Tätä maa-ainsesta löytyy viljelyaleen reunamilta.
Sorapitoinen maaperä
Graniittipitoista hiekkaa, joka on muodostunut vuoristojen eroosiosta. Tätä maalajia löytyy lähinnä Falsetin ympäristöstä. Maa-aines on hyvin köyhää ja sillä on huono vedensidontakyky.
Kivinen maaperä
Maaperä koostuu llicorellasta, joka on graniitin ja liuskekiven sekoitus. Tämä maa-aines sisältää hyvin vähän orgaanisia yhdisteitä.
 |
| Llicorella-kiveä © Mari Linna |
Alueella vaikuttavat sekä manner- että välimerenilmasto. Päivät
ovat aurinkoisia ja yöt melko viileitä. Vuorokauden aikana tapahtuvien lämpötilojen vaihtelun ansiosta rypäleistä tulee aromaattisia ja hapokkaita. Kesät
ovat kuivia ja sateet tulevat suurimmaksi osaksi syksyllä. Raekuuroja tai
pakkasta esiintyy alueella vain satunnaisesti, koska vuoristot suojaavat
aluetta.
Viininviljely
Perinteisesti DO Montsantin köynnökset ovat kasvaneet puska- tai Gobellet -mallisina. Alueelta löytyy vielä hyvin vanhoja köynnöksiä, jotka ovat kasvaneet usean sukupolven ajan. Näitä köynnöksiä ei ole pidetty juurikaan arvokkaina, mutta onneksi tilanne on nyt muuttumassa. Vanhojen köynnösten sadosta valmistettua viiniä pidetään nykyisin suuressa arvossa.
 |
| www.vinoslibres.com |
Uusien viinitarhojen köynnökset sidotaan pääsääntöisesti Cordon Royal -muotoon. Tätä sidontatapaa suositaan, koska sen avulla köynnös pysyy ilmavana ja näin vähentää auringon paahteen voimakkuutta.
1800-luvun loppupuolella phylloxera tuhosi suuren osan alueen viiniköynnöksistä. Tämän jälkeen myös DO Montsantin alueelle on istutettu vain amerikkalaisia juurrakoita. Eniten käyteyt juurrakot ovat:
Rupestris de Lot
Tätä juurrakkoa istutettiin 1900-luvun alusta aina vuoteen 1940 saakka, jolloin se korvattiin toisella lajikkeella. DO Montsantista löytyy vielä useita vanhoja viinitarhoja, joissa on käytetty kyseistä juurrakkolajia.
110 Richter
Nykyisin eniten istutettu lajike, koska soveltuu hyvin alueen maaperään.
164/49 de Couderc
Laajalti käytetty lajike, koska sopii hyvin yhteen useiden eri lajikkeiden kanssa. Kestää hyvin kuivuutta ja soveltuu hyvin köyhään ja ohueen maaperään.
Viljeltävät lajikkeet
Tummat: Cabernet Sauvignon, Mazuela, Garnatxa Tinta (Garncha Tinta), Garnatxa Pelud (Garnacha Peluda), Merlot, Monastrell, Picapoll Negro, Syrah, Ull de Llebre, Samsó (Carignan)
Vaaleat: Chardonnay, Carnacha Blanca, Macabeo, Moscatel, Pansá, Parellada
 |
| www.domontsant.com |
Viinit
Vaikka DO Montsant ympäröi DOCa Prioratia, poikkevat molempien alueiden
viinit hyvin paljon toisistaan.
Vuorokauden lämpötilavaihteluiden ja maaperän ansiosta alueen
viinit ilmentävät hyvin paikallista terroiria. Alueella valmistetaan laadukkaita viinejä Garnatxasta, Carinenasta, Ull de Llebresta. Kansainväliset lajikkeet CS, Merlot ja Syrah ovat myös alueelle sopivia lajikkeita. Suurin osa valmistettavista punaviineistä käyvät läpi tammikypsytyksen. Tuona aikana viini muuttuu samettiseksi ja moniuloitteiseksi.
Valkoviinien valmistamiseen käytetään etupäässä Chardonnayta, Macabeoa ja Garnacha Blancaa. Viinien sanotaan olevan elegantteja ja aromimaailmaltaan hienovaraisia. Vaikea sanoa, kun en ole päässyt maistamaan tämän alueen valkoviinejä.
DO Montsantin alueen roseet ovat tulleet alueella yhä tärkeämmäksi viinityypiksi. Ne valmistetaan hyvin usein Grenachesta ja Syrahista. Alueen roseet ovat hyvin hedelmäisiä, voimakkaita ja hapokkaita.
Myös tällä alueella on vuosikymmenien ajan valmistettu erilaisia väkevöityjä viinejä. Tummista- tai vaaleistalajikkeista valmistettu Ranci on tullut jälleen suosituksi juomaksi. Viiniä kypsytetään puutynnyrissä, jota se oksidoituu. Rancin alkoholipitoisuus on 15-20 t-%.
Toinen vähän harvinaisempi väkevöity viini on Mistela. Osittain tai ei laisinkaan käyneeseen rypälemehuun listään alkoholia, joka pysäyttää käymisprosessin. Maultaan Mistela on makeaa.
 |
 |
| www.catalunya.com |
Falsetin kylässä osoitteessa Miquel Barceló 31, 43730 Falset, sijaitsee ihana slow food ravintola nimeltä Restaurant El Celler de L’Aspic. Ravintolan viinilistalta löytyy vinot pinot paikallisia viinejä, joita ei välttämättä saa ihan joka paikasta. Laajasta viinivalikoimasta kannattaa ottaa myös "matkaevästä" mukaan.
Itselleni kävi vähän nolosti ko ravintolassa. Siinä ei ollut slow foodista tietoakaan, kun piti syödä todella nopeasti, jotta ehti seuraavaan viinitilatapaamiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti