2010 Quinta de Nova, Grainha Reserva

Alue: Pinhão, DOC Douro

Castas: Gouveio, Viosinho, Rabigato ja Fernão Pires

Ulkonäkö: Kirkas, vaalea sitruksen keltainen

Tuoksu: Intsensiivinen, sitrusta, appelsiinimarmeladia, vihreää raikkautta,
vaniljaa, paahteisuutta.

Maku: Kuiva, vahvat miellyttävät hapot, eksoottista hedelmää, hunajaa, vaniljaa, mausteisuutta: muskottipähkinää, pitkä jälkimaku.


Tarhat sijaitse Pinhãon kylässä Douron laaksossa Cima Corgon alueella. Köynnösten keski-ikä on 20 vuotta.

Pinhãon kylässä Douro-joen rannalla olleen vanhan tynnyrin pääty
Kuva: © Mari Linna

Rypäleet lajiteltiin viinin valmistamossa. Ennen puristamista rypäleistä poistettiin siemenet ja kuoret. Toimenpiteen tarkoituksena tarkoituksena on, että viinistä tulee väriltään kauniin sitruksen keltaista. Saadusta rypälemehusta käytettiin noin 80 %. Käymisen jälkeen viini varastoitiin uusiin ja kahteen kertaan käytettyihin ranskalaisiin ja unkarilaisiin tammitynnyreihin. Viini kypsyi sakan päällä kuusi kuukautta.

Viini pullotettiin (12 000 ploa)  maaliskuussa 2011. Viiniä voi säilyttää 3-4 vuotta.

2011 Aphros Vinhão

2011 Aphors Vinäo
Kuva: © Jukka Björn

Alue: Vinah Regional Minho, DOC Vinho Verde, Lima

Lajike, Castas: Vinhão

Alkoholi: 12 t-%

Viinintekijä: Vasco Croft

Enologit: Pedro Bravo ja Rui Cunha

Ulkonäkö: Kirkas violettiin taittuva rubiininpunainen.

Tuoksu: Mausteisuutta, mustetta, marjaisuutta, vihreyttä, happamuutta

Maku: Vahvat raa'ahkot hapot, pehmeät alhaiset tanniinint, raa'an oloisia marjoja, vihreyttä, happankirsikkaa, mustaherukkaa, mineraalisuutta


Maistoin punaista vinho verdeä ensimmäisen kerran elämässäni marraskuussa 2012. Kollegaani lainatakseni: "Viinissä on purevaa ärhäkkyyttä ja ehdottoman paikallinen maku."

Viiniin käytettävät rypäleet poimittiin 12-14.9.2011. Tarhan koko on 2 ha ja tuotantomäärä noin 4 000 l/ha. Tarhojen maaperä kostuu graniitista. Viiniä on tehty 4 500 ploa.

Maseraatio ja spontaanisti tapahtuva alkohokäyminen tapahtuivat graniittisissa tankeissa, lagares. Rypäleitä poljettiin perinteisesti jaloin. Malolaktinen käyminen ja viinin kypsytys tapahtuivat sur lie eli hiivasakan päällä.

Sandemanin lagares, Douro
Kuva: Mari Linna

Vasco Croft
Kuva: www.bloomberg.com

Viinitekijä Vasco Croftin viinit edustavat modernia Vinho Verdeä. Viljelyssä hän huomioi luonnon monimuotoisuuden ja harmonian eläimien ja ihmisen tekemän työn välillä. Tarhoilla käytettävät biodynaamiset metodit ovat hyvin lähellä orgaanista tuotantoa. Tilalla ei käytetä lainkaan keinolannoitteita.Viinin valmistuksessakin noudatetaan vanhoja perinteitä esim. rypäleet poljetaan jaloin vanhoissa lagareseissa. Käymisvaiheessa käytetään kotoperäisiä hiivoja. Köynnösten kasvauksessa ja viininvalmistuksessa huomioidaan kuun liikkeet. Viini filteröidään kevyesti ennen pullottamista.

Touriga Nacional

Jo 1200-luvulta tunnetaan ylistyslauluja tästä paksukuorisesta, pienimarjaisesta ja niukkasatoisesta lajikkeesta. Tuohon aikaan lajikkeesta käytettiin nimea Tourigon ja se kattoi yli 90 % Dãossa viljellystä köynnösalasta aina viinikirvakatastrofiin saakka. 

Touriga Nacional on Portugalin arvostetuin lajike. Se ansaitsee paikkansa muiden maailmalla arvostettujen lajikkeiden (Pinot Noir, Cabernet Sauvignon ja Nebbiolo) joukossa. Lajiketta viljellään ympäri Portugalia ja suurimmat viljelmät sijaitsevat Dourossa. Tällä alueella lajiketta kutsutaan nimella Touriga Finana. Touriga Nacional on portviinin valmistuksessa eniten käytetty lajike.

Köynnökset ovat hyvin elinvoimaisia ja vaativat paljon leikkaamista. Yleisin leikkausmuoto on Guyot. Douron alueen tarhojen maaperä koostuu lämpöä luovuttavasta liuskekivestä. 

Rypäleet ovat sokeripitoisia, aromikkaita, tanniinisia ja väriainepitoisia. Touriga Nacionalista valmistetut viinit ovat syvänmustanpunaisia, läpinäkymättömiä viinejä, joissa on hyvin monivivahteinen makumaailma. Aromit vaihtelevat hedelmistä kukkaisvivahteiseen mausteisuuteen. Mausta löytyy mm. kypsää mustaherukkaa, vadelmaa, yrttisyyttä, lakritsia. Paksukuoristen rypäleiden tanniinipitoisuus on korkea, jonka ansiosta Touriga Nacionalista tehdyt viinit kestävät hyvin ikääntymistä. Viinit ovat tasapainoisia ja iän myötä niiden jälkimaku voimistuu ja pitenee.

Synonyymit: Bical Tinto, Mortágua, Mortágua Preto, Preto Mortágua, Touriga, Touriga Fina, Tourigao, Tourigo Antigo, Tourigo do Dão ja Turiga

Baga

Nimi Baga tarkoittaa marjaa. Tämä rypälelajike merkitsee Bairradan alueelle lähes samaa kuin Pinot Noir Bourgognelle. Yli puolet Bairradan viineistä sisältää Baga-rypälettä. Muilla alueilla sitä viljellään vähän. Baga on vaikea lajike kasvattaa ja se tarvitsee kasvaakseen paljon aurikoa ja kalkkikivisen maaperän. 

Keskikokoiset ja sinimustat rypäleet ovat paksukuorisia, joka antaa viinille intensiivisen rubiininpunaisen värin ja rutkasti tanniinisuutta. Paksun kuoren ansiosta lajike kestää hyvin erilaisia sienisairauksia. Tämä on tärkeää, koska lajiketta viljellään Atlantin rannan läheisyyden kosteassa ilmastossa. Baga on myöhäisen kypsymisensä ja korkean hapokkuutensa vuoksi aina vaarassa jäädä raa´aksi tai pilaantua syyskussa esiintyvien sateiden vuoksi. Baga on tuottaa suuria satoja. Lajikkeen viljelypinta-ala on 25 000 ha. 

Viinin mausta voi löytää mulperia, marmeladia, hunajaa, kanferia kahvia, tupakkaa, savua. Bagalla on hyvä ikääntymispotentiaali. Sitä voidaan kypsyttää tammitynnyreissä jopa 20 vuotta.


Synonyymejä: Baga de Louro, Baguinha, Bairrada, Bairrado Tinta, Baya, Carrasquenho, Carrega Burros, Goncalveira, Morete, Moreto, Paga Dividas, Poeirinha, Poeirinho, Povolide, Preiinho, Pretinho, Preto Rifete, Rifete, Rosete, Tinta Bairrada, Tinta Bairradina, Tinta da Bairrada, Tinta de Baga ja Tinta Fina.

Viiniä Portugalista

Portugalissa tuotetaan 10 milj hl viiniä, joka on eniten maailmassa maan asukaslukuun suhteutettuna. Punaviiniä tuotetaan 4 450 000 hl, valkoviinejä 2 200 000 hl ja 550 000 hl väkeviä viinejä. 

Portugalissa viljellään hieman yli viittäsataa ainutlaatuista rypälelajiketta ja viljelyala on 260 000 ha. Portugalia kutsutaankin maaksi, jolla on maailman suurin rypälevaikoima. Lajikkeiden määrää ei ole koskaan sen tarkemmin laskettu. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan Portugalissa olisi 250-300 aitoa rypälelajiketta. Monet niistä ovat peräisin varhaiskeskiajalta, muutamat saattavat olla vielä vanhempia. 

Portugalssa viljeltävistä rypäleistä 95 % lajikkeista esiintyy vain tässä maassa. Loput ovat kansainvälisiä ympäri maailmaa viljeltäviä lajikkeita. Viljelypinta-alasta 58 % tuottaa tummia rypäleitä, joista arvostetuin on maan kansallislajike Touriga Nacional. Muita laadukkaita tummia lajikkeita ovat João de Santarém eli Periquita, Baga, Touriga Francesa, Tinta Barroca ja Tinta Roriz eli Tempranillo. Portugalin viljellyin lajike on vaalea Fernão Pires eli Maria Gomez. Noin neljälläkymmenellä lajikkeella on erityistä kaupallista merkitystä. 

Portugali tunnetaan erityisesti väkevistä viineistä portista ja madeirasta. Tunnetuimmat miedot viinit tulevat Bairradasta, Dãosta, Vinho Verdestä ja Dourosta. Maan keskiosan viinialueet sijaitsevat Lissabonin ympäristössä ja Alentejossa.

Aikainen kevät kaksi vuotta vanhalla tarhalla Douron laaksosa.Kuva: Jukka Björn

Portugali on Euroopan lämpimimpiä maita. Maan ilmastollinen, geologinen ja topografinen monimuotoisuus on mahdollistanut sen, että eri viljeltävien rypälelajikkeiden määrä on niin suuri. Maassa vallitsee yleisestiottaen meri-ilmasto. Etelässä ilmasto on jonkin verran lämpimämpi ja kuivempi kuin pohjoisessa. Etelärannikon Farossa elokuun keskimääräinen ylin lämpötila on 28,8 °C ja sateisimman kuukauden joulukuun sademäärä 94 mm, kun taas pohjoisen Portossa elokuun ylin on 25 °C ja kuukausia, jolloin sataa yli 100 mm on seitsemän. 

Porton kaupunki
Kuva: Jukka Björn

Pinnanmuodoiltaan maa on hyvin vaihtelevainen. Etenkin Portugalin pohjois-osa on hyvin vuoristoista esim. Douron laakso. Maaperä on erittäin vaihteleva. Yleisimmin kalliopohjassa esiintyy saviliusketta, graniittia, hiekkakiveä ja kalkkikiveä. Pintamaakerros on jokilaaksoja lukuun ottamatta yleensä ohut ja karu. 

Manner-Portugalin lisäksi maahan kuuluu Atlantilla kaksi saaristoa, Azorit ja Madeira. Lisäksi Selvagenssaaret ovat hallinnollisesti osa Madeiraa. Madeiran ja Azorien ilmasto on niiden maantieteellisen sijainnin vuoksi kosteampi kuin muualla Portugalissa. 

Portugalilaiset viinit jaetaan neljään eri laatuluokkaan.

DOC/DOP 
DOC Denominacão de Origem Controlada / DOP Denominacão de Origem Protegida
Portugalin korkein laatuviiniluokka, johon kuuluu tällä hetkellä 29 DOC/DOP aluetta. Molempia kirjoitustapoja on luvallista käyttöö, kun puhutaan maan laatuviineistä. Merkintä määrittelee tarkoin viinin alkuperän, rypälelajikkeet, satomäärät ja valmistusmenetelmän. Kaikki laatuviinit ovat virallisesti tarkastettuja ja arvioituja. 

IPR Indicacáo de Proveniéncia Regulamentada
Viinit odottava nousua ylempään DOC/DOP-luokkaan.

Vinho Regionale, IG Incacoes Georàficas
Viinit ovat yhden alueen rypäleistä tehtyjä. Viinissä tulee olla min. 85 % alueen omia rypäleitä.

Vinho de Mesa
Viinejä voidaan valmistaa missä päin Portugalia tahansa ja niihin voidaan sekoittaa usean eri alueen rypäleitä.


Viinialueet 
Portugali oli maailman ensimmäinen maa, joka rajasi viininviljelyalueensa maantieteellisen tarkasti ja luokitteli viinitarhat. Douro sai laatuluokituksen vuonna 1759. 

Portugali jakaantuu 14:sta alueviinialueeseen (Vinho Regionale) ja nämä 29:ään DOC/DOP -alueeseen.

Jokaisella Vinho Regionalella on oma CRV Comissão Vitivinicola Regional. Komissioiden tehtävänä on ajaa viininvalmistajien etuja, päivittää määräyksiä ja pitää yllä alueen perinteitä ja erikoisominaisuuksia. CRV määrittelee myös laatuluokitukset ja erityiset laatumerkinnät kuten Reserva, Garrafeira ja Superior.

www.winesofportugal.info

1. Vinho Regional Minho
2. Vinho Regional Transmontano
3. Vinho Regional Duriense
4. Vinho Regional Terras de Cister
5. Vinho Regional Terras do Dão
6. Vinho Regional Beira Atlântico
7. Vinho Regional Terras da Beira
8. Vinho Regional Lisboa (Estremadura vuoteen 2008 saakka)
9. Vinho Regional Tejo
10. Vinho Regional Penísula de Setúbal
11. Vinho Regional Alentejano
12. Vinho Regional Algarve
13. IGP Terras Madeirenses
14. IGP Acores

Bernard Margrez -tasting 15.11.2012

Bernard Margrez on Ranskan kansainvälisesti arvostetuimpia viinintuottajia. Hänet on valittu parhaaksi ranskalaistuottajaksi (Trophy French Producer 2009, International Wine & Spirit Competition, London) ja parhaaksi kansainväliseksi viiniyrittäjäksi (International Wine Entrepreneur 2012, Meininger Award, Düsseldorf).

Bernard Margez´n omistuksessa on yhteensä 37 viinitilaa. Ranskassa tilat sijaitsevat Bordeaux´n ja Launguedoc-Roussillonin alueilla. Tämän lisäksi tiloja on useassa muussa Euroopan maassa, Etelä-Afrikassa ja Yhdysvalloissa.

Viinitilojen jalokiviä ovat Bordeaux´n Grand Cru Classè -tilat Château Pape Clément Gravesissa, Château Fombrauge Saint Emilionissa ja Château La Tour Carnet Haut-Médocissa. 

Bernard Magrez (vas.) ja Philip Marez

2010 Château Saint Genès

Kuva: © Château Marie

Tasting viinit

2010 Château Saint Genès 
AC Blaye Côtes de Bordaux

Rypäleet: 94 % Merlot, 6 % Cabernet Sauvignon

Tuoksu: Runsaasti mausteisuutta ja tammea, vadelmaa, mansikkaa, maanläinen: multaa, maatuvia kasveja.

Maku: Täyteläinen, vahvat hapot, hieman puumaiset tanniinit, mustaherukkaa, luumu, mauseisuutta, alkoholin poltetta, pitkä jälkimaku.

Château Saint Genès sijaitsee Blayen alueella. Tarhan koko on 77 ha. Viljeltävät lajikkeet ovat:  86 % Merlot, 12 % Cabernet Sauvignon ja 2 % Malbec. Köynnösten ikä on noin 21 vuotta. Istutustiheys 4 450 köynnöstä/ha ja satomäärä on 45 hl/h.

2009 Le Cadran du Château Fomgrauge 
Kuva: © Château Marie

2009 Le Cadran du Château Fombrauge 
AC Grand Cru Saint Emilion

Rypäleet:  90 % Merlot, 9 % Cabernet Franc 9% ja 1 % Cabernet Sauvignon 

Tuoksu: Intensiivinen, runsasta kypsää tummaa marjaisuutta, tammea, mausteisuutta, muhevuutta, maamaisuutta, vadelmaa, mansikkaa, mustaherukkaa.

Maku: Erittäin täyteläinen. vahvat  pehmeät hapot ja hitaasti nousevat kypsät tanniinit olivat tasapainossa, tummaa marjaisuutta ja tuoretta vadelmaa ja mansikkaa, tammea, mausteisuutta, pitkä jälkimaku.

Tilan ns. kakkosviini

Saint Emilionissa Saint Christophe des Bardesin kylässä sijatiseva Château Fombraugen on alueen suurin viinitila. Sen pinta-ala on 57 h. Tarhalle on istutettu 70 % Merlota, 20 % Cabernet Francia ja 10 % Cabernet Sauvignonia. Köynnösten keskimääräinen ikä on noin 30 vuotta. Istutustiheys on 6 500 köynnöstä/ha ja vuotuinen satomäärä 30-40 hl/h. Maaperä koostuu savesta, kalkkikivestä ja hiekasta. 

Ensimmäiset kirjalliset maininnat Château Fombraugesta ajoittuvat 1400-luvulle, ja se on yksi Saint-Emilionin vanhimpia viinitiloja. Tilan kartanorakennus oli alun perin munkkiluostari. 1700-luvulla linnan omistaja Dumas perehtyi viininviljelyyn ja loin pohjan viinien myöhemmälle menestykselle. Vuotta 1867 Château Fombrauge voitti kultaa Pariisin maailmannäyttelyssä. Bernard Magrez osti tilan vuonna 1999 ja aloitti merkittävät uudistustyöt viinikellareissa ja -tarhoilla.Vuonna 2012 pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen uurastus palkittiin: Château Fombrauge nousi Grand Cru Classé -luokkaan. Intohimoisena taiteen mesenaattina Bernard Magrez on hankkinut linnan omistukseen Stradivarius-viulun tarjoten linnassa vieraileville nuorille lahjakkuuksille ainutlaatuisen soittokokemuksen. 

2007 Château Fombrauge
Kuva: © Château Marie

2007 Château Fombrauge 
AC Grand Cru Saint Emilion

Rypäleet: 77% Merlot, 9% Cabernet Sauvignon ja 14% Cabernet Franc

Tuoksu: Intensiivisen runsas, mausteisuutta, tammea, suklaata, kahvia.

Maku: Keskitäyteläinen, ei niin intensiivinen kuin tuoksu, hieman suklaata, tumma kirsikkaa, luumua, viikunaa.

© Château Marie

2010 Château Fombrauge

AC Bordeaux Blanc

Rypäleet: 40 % Sémillon, 30 % Sauvignon Blanc ja 30 % Sauvignon Gris

Tuoksu: Intensiivisen täyteläinen, runsas mustaherukan lehden tuoksu, mausteisuutta, inkivääriä, 

Maku: Kuiva, vahvat kypsät hapot, kuivattua ananasta, muskottipähkinää, kalkkia, mineraalisuutta, mustaherukan lehteä, ruoho, nokkosta, 

Yksi parhaimmista ja erikoisimmista valkoviineistä, jota olen vuoden 2012 aikana maistanut. Viinistä tekee erikoisen se, että se on tehty Saint Emilionissa, jossa valkoviinien valmistaminen on harvinaista. 

Château Fombraugen tilalla viljellää 2 ha alueella valkoisia lajikkeita: 40% Sauvignon Blanc, 40% Sémillon ja 20% Sauvignon Gris. Köynnösten kesi-ikä on 11 vuotta. Istutustiehys on 6 500 köynnöstä/h ja satomäärä 30-40 hl/h.

Maaperä koostuu rautapitoisesta saven ja kalkkikiven sekoituksesta. 

2009 Les Douves de la Tour Carnet 

2009 Les Douves de la Tour Carnet
Kuva: © Château Marie

AC Haut-Médoc

Rypäleet: 55 % Cabernet Sauvignon, 42 % Merlot, 2 % Cabernet Franc ja 
1 % Petit Verdot

Tuoksu: Mansikkaa kukkaisuutta, vadelmaa, tammea.

Maku: Täyteläinen, kypsät keskitäyteläiset tanniinit, vahvat keskitäyteläidet hapot, tasapainossa olevat hapot ja tanniinit saavat aikaan hyvin pehmeän suutuntuman, puolukkaa, vadelmaa, tammea, keskipitkä jälkimaku.


Tila sijaitsee Saint Laurentin kylässä. Tarhan koko on 65 ha. Satomäärä 30-40 hl/h. Köynnösten ikä on 30 vuotta ja niiden istutustiheys on 8 000-10 000 köynnöstä/ha. Tarhalle on istutettu 52 % Merlota, 40 % Cabernet Sauvignonia, 5 % Cabernet Francia ja 3 % Petit Verdotia. Tarhojen maaperä koostuu kalkkipitoisesta savimaasta, jonka pinnalla on Gunzian soraa.

Keskiajalta peräisin oleva Château La Tour Carnet on Médocin vanhimpia viinitiloja. Linnan torni (La Tour) on rakennettu vuonna 1120. Carnet, kreivin aseenkantaja asui linnassa 1400-luvulla Bordeaux´n puolustautuessa englantilaisten hyökkäykseltä. Linnan monet omistajat eivät vuosisatoihin juuri kiinnittäneet huomiota viinitarhoihin, kunnes 1700-luvulla ruotsalainen aatelismies de Luetkensin ja hänen jälkeläistensä ansiosta La Tour Carnet´n viinit viimein vakiinuttivat arvostuksena. Pariisin maailmannäyttelyn yhteydessä vuonna 1855 Château La Tour Carnet valittiin Bordeaux´n alkuperäisen Grands Cru Classés -viiniluotteloon. Vuodesta 2000 lähtien viinitila on olluta Bernard Magrez omistuksessa. Vuonna 2012 sai Grand Cru -statuksen.

2007 Château Pape Clément
Kuva: © Château Marie

2007 Château Pape Clément 
AC Grand Cru Classé de Graves

Rypäleet: 60% Cabernet Sauvignon ja 40% Merlot

Tuoksu: Hienostuneen intensiivinen, mustaherukkaa, makeaan taittuvaa mausteisuutta, kanelia, neilikkaa, tammea.

Maku: Täyteläinen, vahvat ja pehmeät hapot, silkkiset tanniinit, nahkaa, mausteisuutta, tammea, lämpöä, pehmeyttä, mustaherukkaa, pitkä jälkimaku.

Château Pape Clément sijaitsee Pessacin alueella. Tilan koko on 57 ha. Viljeltävät lajikkeet ovat:  49% Merlot, 46% Cabernet Sauvignon, 3% Cabernet Franc ja 2% Petit Verdot. Köynnösten ikä on noin 30 vuotta. Istutustiheys on 7 700 köynnöstä/ha. Satomäärä on 35 hl/h.

2009 Sauternes de Ma Fille 
Château Latrézotte
Kuva: © Château Marie

2009 Sauternes de Ma Fille Château Latrézotte
AC Sauternes

Rypäleet: 99% Sémillon, 1% Sauvignon blanc, Sauvignon gris ja Muscadelle

Tuoksu: Syvä, runsas, intensiivinen, hunajaa, kukkeutta, kuivattuja hedelmiä.

Maku: Erittäin makea, vahvat hapot, muskottipähkinää, hunajaa, makeudesta huolimatta hyvin kepeä, paljon kuivattuja eksoottisia hedelmiä, piparminttua.

Tila sijaitsee Barsacin alueella ja sen koko on 7,89 ha. Viljeltävät lajikkeet ovat:  99% Sémillon, 1% Sauvignon blanc, Sauvignon Girs ja Muscadelle. Köynnösten ikä on 35 vuotta. Istutustiheys on 6 700 köynnöstä/ha. Satomäärä on 20 hl/h.

Maaperä koostuu punaisesta savesta ja sorasta.

2009 Maturana, Baron De Ley

Kuva: Alko

Alue: DOCa Rioja

Lajike: Maturana

Ulkonäkö: Läpikuultamaton syvä rubiininpunainen

Tuoksu: Erittäin intensiivinen, runsas, mokkaa, suklaata, boysenmarjaa, tammea, mausteisuutta, mustaherukkaa, mustikkaa, nahkaisuutta.

Maku: Erittäin täyteläinen, pehmeät ja kypsät tanniinit, vahvat ja pehmeät hapot, runsas ja roteva, pippurisuutta, mokkaa, tummaa suklaata, tammea, alkoholin lämpöä, originelli.


Baron de Ley Varietal Maturana on valmistettu 400 metrin korkeudella sijaitsevan Rioja Bajan alueen Los Almendros-tilan Maturana-rypäleistä. Maturana on vanha Riojan lajike, jonka luultiin jo hävinneen. Lajikkeen löytyminen ja elvyttäminen La Riojan yliopiston avulla on yksi viime vuosien merkittävimmistä tapauksista alueella.  Maturana tuottaa täyteläistä ja  maanläheistä  viiniä. 

Viini on kypsynyt kuusi kuukautta amerikkalaisissa ja 12 kuukautta ranskalaisissa tammitynnyreissä. Vuosikerta 2009 oli Riojassa erittäin hyvä.   

Ramisco

Ramisco köynnöksen lehti
Kuva: www.my.opera.com

Harvinainen Ramisco-lajike kasvaa Colaresin kylässä, joka sijaitsee noin 40 km länteen Lissabonista. Historioitsijoiden mukaan Portugalin kuningas Alfonso III toi lajikkeen 1200-luvulla Colaresiin Ranskasta. 

Ramisco on paksukuorinen lajike ja se viihtyy savipohjaisessa hiekkamaassa meren läheisyydessä. Lajike on säästynyt viinikirvan tuhoilta hiekkaisen maaperän (Châo de Areia) ansiosta. Tämän kulttuurihistoriallisesti arvokkaan lajikkeen juurakot ovat aina olleet varttamattomia. Ramiscosta tehdäänkin ainoa eurooppalainen viini, joka tehdään kokonaan varttamattomista köynnöksistä.

Lajike kypsyy myöhään. Rypäleet ovat pienikokoisia ja paksukuorisia. Tertut ovat kooltaan keskikokoisia, jossa rypäleet ovat tiiviisti.

Ramisco satoa
Kuva: www.cavalinhomalandro.blogs.sapo.pt

Viinien alkoholipitoisuus on matala noin 11 t-%. Ramisco-lajikkeesta tehty viini on harvoin yli 13 t-%. Happopitoisuus on korkea ja tanniinit ovat intensiiviset. Tanniinisuuden vuoksi viinit kaipaavat kypsyttämistä. Kypsyneestä viinistä löytyy karpaloa, hillomaisuutta, höylättyö puuta ja tupakkaa. Erittäin vanhoissa vuosikerroissa on myös lantun ja metsäsienen makua.

Ramisco on vaarassa kadota, koska sen viljely on hyvin työlästä ja sadot ovat pieniä. Viljelyalueen läheisyydessä laajeneva asutus on myöskin yksi uhka lajikkeen säilymiselle. 

Köynnösten itustusta
Kuva: www.reignofterroir.com

Pelkässä hiekkamaassa lajike ei pysty kasvamaan. Se vaatii kasvaakseen vettä ja ravinteita, joita se saa noin puolen metrin syvyydestä alkavasta kalkkiperäisestä maa-aineksesta. Aina kalkkipitoinen maa-aines ei ole näin lähellä maanpintaa. Joskus joudutaan kaivamaan 4-5 metrin syvyisiä kaivantoja istuttamista varten.

Ramisco-lajikkeen istutus on ollut aikoinaan vaarallista työtä. Se on vaatinut joskus jopa ihmishenkiä. Köynnöksen veden ja ravinteiden saannin turvaamiseksi on köynnökselle pitänyt kaivaa kuoppa, joka on saattanut olla kahdeksan metriä syvä. Kaivannon reunat ovat joskus sortuneet ja köynnöksen istuttaja on jäänyt hiekan alle.

Istuttamisen jälkeen, kolmen neljän vuoden ajan, köynnöksen juurelle lisätään vähitellen hiekkaa samaan tahtiin kun köynnös kasvaa ylöspäin. Vähitellen hiekkaa on lisätty niin, että köynnös on kokonaan maanpinnalla. Köynnös tuetaan pienten keppien avulla siten, etteivät rypäleet joudu kosketuksiin hiekan kanssa. Köynnösten keski-ikä on sata vuotta.

Ramisco tarha lepovaiheessa
Kuva: © Château Marie

Perinteen mukaisesti köynnösten joukkoon istutetaan myös muita hedelmiä esim. omenapuita.

Ramisco köynnösten tukikeppejä
Kuva: © Jukka Björn

Lajike kasvaa puskamaisesti ja se tarvitsee tukemista. Rypäleet kasvavat lähellä hiekkaista maata, joka heijastaa lämpöä. Kasvamistapansa ansiosta rypäleet hyödyntävät hiekasta heijastuvan lämmön ja kypsyvät näin nopeammin. Hiekkaisesta määperästä heijastuva lämpö on hyvin tarpeellinen rypäleiden kypsymisen kannalta. Colaresin alue sijoittuu Atlantin valtameren ja Sintran vuoriston väliin. Alueella on usein sumua ja ilman kosteus on korkea. Tämän lisäksi Colaresin lämpötila on noin 10 °C vähemmän kuin Sintran vuoriston toisella puolella. Sadonkorjuu tapahtuu suhteellisen myöhään syys-lokakuun vaihteessa.

Kävin Colaresin kylässä marraskuussa 2012. Seuraavanlaisilla ajo-ohjeilla ystävällinen taksinkuljettaja ajoi lähinnä oleville tarhoille: " FONTANELAS - Rua do Omãu Vendo. 1a rua ã erquerda quardo re entra um Fontanela vindo dar  Azenha do Mar." (Ajo-ohjeet saattavat sisältää kirjoitusvirheitä, koska minulle annettu ohje on kirjoitettu sellaisella käsialalla, josta on vaikea saada selvää.)

Ramisco tarha
Kuva: © Château Marie

Tarhat on melko vaikea havaita, koska sadonkorjuun ja tukikeppien poistamisen jälkeen ne näyttävät hyvin vaatimattomilta. En ole koskaan käynyt vastaavanlaisella tarhalla. Kävellessä oli outo olo, koska maaperä antoi niin paljon periksi. Oli hieman epätodellinen olo.

Ramisco köynnöksiä
Kuva: © Château Marie

Ramisco tarhan tuulensuojia
Kuva: © Jukka Björn

2005 Sidónio De Sousa Carrafeira

Kuva: © Jukka Björn

Alue: Bairrada

Lajike, Castas: Baga

Ulkonäkö: syvä rubiini

Tuoksu: erittäin intensitiivinen, savua, paahteisuutta, hyvin kypsää tummaa marjaisuutta, minttua, yrttejä, suklaata, vadelmaa, tammea, mausteisuutta, paljon kaikkea tätä

Maku: Erittäin täyteläinen, vahvat kypsät tanniinit, keskivahva hapokkuus, kahvia, paahteisuutta, tammea, suklaata, vihreää paprikaa, tummaa kirsikkaa, nahkaisuutta, mausteisuutta, korkea alkoholipitoisuus, erittäin pitkä jälkimaku

Takaetiketin teksti: "Sidónio de Sousa Garrafeira Last Edition Old Vines "Figueira da Casta" 2005, Bairrada. Last edition of the 100- year-old vines. Alcoholic fermentation with whole berries. Picks late. Sometimes malolactic fermentation takes eight months because it´s a cold site. Bright, healthy crimson. Treacle, classical, traditional. Intense and rich on the nose. Quite high volatile acidity. Racy and sweet with lots of life. Wild! Explosive. Strong terroir (calcareous) effect on the nose - or maybe it´s the Baga effect! Very concentrated -very sweet and sour! Quite remarkable. Very unlike anything else I can think of.. Very chewy end - very firm. Food please!!! Beware but enjoy! 14,5 %."

2008 Cabeça de Toiro Reserva

Alue: Tejo

Kuva: Alko

Lajikkeet, Castas:  60 % Touriga Nacional ja 40 % Castelão

Kypsytys: 9 kk tammitynnyreissä, joista 70 % oli uusia.

Ulkonäkö: Syvän rubiinin punainen

Tuoksu: Runsasta mausteisuutta, kypsää hillomaista marjaisuutta, tammea, luumua, vanijaa, boysenmarjaa

Maku: Vahvat hapot, suun täyttävät keskitäyteläiset ja pehmeät tanniinit, kypsää mustaherukkaa ja luumua, kanelia, neilikkaa, muskottipähkinää, pippurin poltetta, tammea, pitkä jälkimaku.

Tuottaja: Cavipor, jonka omistaa Enoport United Wines. Enoport on perheyritys, joka sai alkunsa vuonna 1887. Enoportilla on 500 tarhahehtaaria viidellä eri tilalla, ja sen vuosituotanto on 35 miljoona pulloa viiniä.(www.alko.fi)

Yhteenveto: Viini on valmis juotavaksi. Kestää korkeintaan parin vuoden säilytyksen. Täyteläisen runsas viini, joskin vähän yllätyksetön ja tasapaksu.

	.

Viiniin liittyy ja liitetään hyvin erilaisia asioita ja mielikuvia. Jollekin se on kalliiden ja harvinaisten viinien etsimistä ja nauttimista. Joku taas haluaa nauttia lasin tai pari viiniä työviikon päätteeksi. Itselleni se oli harrastus, joka on muuttunut pävittäiseen työskentelyyn viinien parissa. 

Tarkoitukseni on kirjoittaa juttuja, joissa viini on jollain tavalla mukana. Se voi olla ulkomaanmatka, mökkireissu tai tasting-tilaisuus. Viinit, joita nautin ovat yleensä alle 20 €. Kalliista viineistä kirjoittamisen jätän muille. Olen suorittanut 2010 Wine & Spirit Education Trust:n Advanced-sertifikaatin. Vuonna 2012 valmistuin Turun ammati-instituutista viinimestariksi. Viiniopintoja on tarkoitus jatkaa muodossa tai toisessa.

Viinien ja ruoan lisäksi harrastan palstaviljelyä, puutarhanhoitoa, juoksemista, lukemista ja valokuvausta.