Espanjan ilmasto ja maaperä

Ilmasto 

Espanjan ilmasto on erikoinen johtuen sen sijainnista. Maa sijaitsee parhaimmillaan vain 13,4 km Afrikan mantereesta. Yksi Espanjan ilmaston tunnetuimpia puolia on sen aurinkoisuus, jonka suhteen auringon määrät vaihtelevat 1 700 vuotuisesta aurinkotunnista Cantabrian rannikolla aina
yli 3 000:een Etelä-Espanjassa ja Kanariansaarilla.

Ilmastoon vaikuttaa myös se, että maata reunustaa lännestä Atlantin valtameri ja idästä Välimeri. Maan mannerosan profiiliin kuuluu korkeita vuoristoja Pyreneiden alueella pohjoisessa. Kaikesta tästä johtuen maan ilmastoa pidetäänkin yleisesti vaihtelevimpana koko Euroopan alueella.

Yleisesti ottaen Espanja on maltillisen lämpötilan aluetta, jossa vuotuiset keskilämpötilat merentasolla vaihtelevat 14–20 °C asteen välillä.

Suurimmat vaihtelut maan sääoloihin tuovat varsinkin suuret korkeuserojen vaihtelut sekä kontrastit rannikko-alueiden ja sisämaan välillä.

Manner-Espanjan ilmasto jaetaan viiteen ilmasto-alueeseen.

1. Atlantin ilmasto pohjoisella rannikko-alueella
Tällä alueella keskilämpötilat ovat noin 9 °C talvisin ja 18 °C kesäisin. Tämä on koko niemimaan sateisinta aluetta. Vuotuiset sademäärät ovat keskimäärin noin 800–1500 mm. Suuret sademäärät johtuvat Atlantin valtameren tuomista matalapaineen alueista. Matalapainetta esiintyy erityisesti syksyn ja talven aikana.

Vaikka kesät ovat viileämpiä ja sateisempia kuin muualla maassa, pohjoisen rannikko-alueen ilmastoon kuuluvat myös kesäiset kuivat kaudet ja paljon lämmintä, aurinkoista säätä.

2. Mannermainen Välimerellinen ilmasto maan sisäosien tasangoilla
Alueelle on tyypillistä alhaiset talvilämpötilat. Elohopea laskee usein alle
-15 °C. Joskus jopa alle -20 °C.

Kesäisin keskilämpötilat ovat 24 °C, vuotuisen sadekeskimäärän ollessa alle 400 mm. Talvisin alueella tulee rankkoja lumisateita.

3. Välimerellinen ilmasto-alue läntisellä ja eteläisellä rannikolla
Tähän ilmasto-alueeseen kuuluu itäisen ja eteläisen rannikko-alueen lisäksi myös suuri osa Guadalquivir laakson alueesta. Keskilämpötilat alueella ovat
11 °C talvella ja 23 °C kesäisin. Vuotuinen keskisademäärä on 250 mm ja
600 mm välillä.

4. Alppi-ilmasto

5. Subtrooppinen ilmasto-alue
Tähän ilmasto-alueeseen kuuluu lähinnä Kanariansaarten alue, jolla talvikeskilämpötilat ovat 14 °C ja kesäkeskilämpötilat 22 °C.

Maaperä

Espanja on pinta-ala on 505 955 km² ja pinnanmuodoiltaan varsin vaihteleva maa. Se on toiseksi vuoristoisin maa Euroopassa Sveitsin jälkeen.

”Manner-Espanjasta suurin osa on kanjonimaisten jokilaaksojen uurtamaa ylä-tasankoa, niin sanottua ”mesetaa” 210 000 km², jonka korkeus pysyttelee alle tuhannessa metrissä, ja jota reunustaa pohjoisessa Cantabrian vuoristo, joka nousee paikoin yli 2 500 m korkeuteen, luoteessa Galician vuorimaa, koillisessa Iberian vuoret ja etelässä Sierra Morena. Kastilian rajavuoret kulkevat mesetan poikki ja jakavat sen pohjoiseen Vanhaan-Kastiliaan ja eteläiseen Uuteen-Kastiliaan. Pyreneiden (korkein kohta
Pico de Aneto 3 404 m) ja Iberian vuorten välissä Koillis-Espanjassa on Ebron allas.

Maan etelä-osassa sijaitsevat Andalusian eli Beettiset vuoret, jossa Sierra Nevadan vuoristossa sijaitsee maan korkein huippu, nimeltään Mulhacen jonka korkeus yltää 3 478 metriin, ja jonka geologisena jatkeena ovat Baleaarit.

Mesetan itäosista alkavat Atlanttiin laskevat joet nimiltään Tajo, Duero, Guadiana ja Guadalquivir, sekä pohjoisosista Ebro-joki, joka laskee Välimereen. Mesetan maanpinta on rapautunutta, vuoristoissa hallitsee graniitti ja mesetan keskustan altaita peittää valkoinen, kerrostunut kalkkikivi. Kalkkikiven päälle on kerrostunut paikoin punaisia pintamaita.

Suuressa osassa Pyreneiden niemimaata pinnanmuodot perustuvat ikivanhaan syväkalkkikiveen.”

Espanjan viininviljely ja –tuotanto 2011

Viininviljely

Perehdyin ensimmäisen kerran Espanjan viinituotantoon vuoden 2012 loppupuolella. Tuolloin käytössäni oli vuoden 2010 tilastot, joita ylläpitää OIV (International Organization of Wine and Vine). Uudet vuoden 2011 tilastotiedot löytyvät Wines From Spain -sivuilta, www.winesfromspain.com.

Recaredo © Mari Linna

Espanja on edelleenkin maailman suurin viininviljelymaa. Tämä siitäkin huolimatta, vaikka koko ala on suurissa taloudellisissa vaikeuksissa.

Viiniköynnöksiä viljellään 1 032 milj. ha alueella, josta 97,4 % menee viininvalmistukseen, 2 % pöytärypäleeksi ja loput 0,6 % rusinoiksi ja taimiksi. Viiniä viljellään kolmanneksi eniten viljan ja oliviipuiden jälkeen. Vuonna 2010 viiniä viljeltiin 1 082 milj. ha alueella.

Suurimmat viljelyalueet

• Castilla La Mancha 473 050 ha
• Extremadura 85 000 ha
• Valencia 67 491 ha
• Castilla y León 68 837 ha

Viljeltävistä lajikkeista 51,1 % menee puna- ja roseviinin valmistamiseen. Lopusta 48,9 % tehdään valkoviiniä.

Espanjan yleisimmin viljeltävät lajikkeet ovat:

• 23,5 % Airén
• 20,9 % Tempranillo
• 7,5 % Bobal
• 48,1 % sis. Grenache, Monastrell, Pardina, Macabeo ja Palomino

Viljeltävien lajikkeiden määriin ei ole tullut muutoksia 2013 jälkeen.

Bares Balta © Mari Linna

Tuotanto

Espanja jaetaan 89 viintuotantoalueeseen, joissa valmistetaan PDO tai PGI -viiniä.ueita. (Prodected Designation of Origin).

PGI

• VT, Vinos de la Tierra

PDO

• 2 kpl DOCa, Vinos de Denominación de Origen Calificada
• 6 kpl Vino de Calidad (Quoality Wine with a Geographical Indication)
• 14 kpl Vino de Pago 
• 67 kpl DO, Vinos de Denominación de Origen

Vuoden 2011 viinintuotantomääristä on erilaisia tietoja. FEGA:n (The Spanish Agrarian Guarantee Fund) mukaan Espanjan viinituotanto oli vuonna 40,9 milj. hl. Vuonna 2010 tuotantomäärä oli 39,3 milj. hl.

MAGRAMA:n (El Ministerio de Agricultura, Alimentación y Medio Ambiente) mukaan taas viinituotantomäärä oli 38,6 milj. hl, joka on hieman vähemmän kuin edellisvuonna. 

Näissä pienissä terästankeissa on valmistumassa 

Torresin Perpetulia vuoden 2011 sadosta. Perpetualia 

valmistetaan Prioratissa El Lloarin tarhoilla. 

© Mari Linna

Niin tai näin. Espanja tuottaa huiman määrän viiniä joka vuosi. Tästä viinimäärästä lähes puolet valmistetaan Castilla La Manchan alueella (48.3% /18.6 milj. hl). Alueen viinintuotanto on pudonnut hieman vuodesta 2010, jolloin se oli 21,6 milj. hl.

Toiseksi suurin tuotantoalue on Extremadura 4 milj hl ja kolmantena Catalonia 3,3 milj. hl.

Valencian ja Riojan alueilla vuosituotannon ennustetaan olevan hieman yli 2 milj. hl. Muilla alueilla, kuten Castilla y Leónissa, Andalucíassa, Aragónissa ja Galiciassa valmistusmäärät ylittävät noin miljoonan litraa/alue.

Espanja

Espanja sijaitsee Iberian niemimaalla. Koillisessa maata rajoittaa Pyreneiden vuorijono ja etelässä Välimeren rannikon erottaa sisämaasta Sierra Nevadan vuoristo. Pohjoisessa on Atlantin valtameri ja lännessä Portugali.

Pääkaupunki Madrid sijaitsee keskusylängöllä 650 metrin korkeudessa. Yli 2 000 metrin korkuisia vuoria on useita, korkeimmat huiput kohoavat yli 3 000 metriin. Espanjassa on 1 800 jokea, mutta monet niistä kuljettavat vain vähän vettä ja saattavat olla osan vuotta kuivillaan. 

Manner-Espanjalle ovat tyypillisiä ylängöt ja vuorijonot kuten Pyreneet ja Sierra Nevada. Näiltä ylängöiltä saavat alkunsa monet merkittävät joet kuten Ebro, Duero, Tajo ja Guadalquivir. Baleaarien saaret sijaitsevat Välimerellä ja autonomiset Kanarian saaret puolestaan Afrikan rannikolla Atlantilla.

Espanja on jaettu 17 itsehallintoalueeseen, comunidades autónomas, joista kullakin on oma suoraan valittu hallintonsa. Kataloniassa, Baskimaassa ja Galiciassa on alueellisilla kielillä virallinen asema koko maan yhteisen espanjan kielen eli kastilian kielen rinnalla.

Itsehallintoalueet jakautuvat yhteen tai useampaan maakuntaan, provincias, joita on yhteensä viisikymmentä.

”Espanja on maa, jossa on maailman eniten viiniköynnösten peittämiä hehtaareja ja yli 6 000 laatuviinituottajaa. Silti espanjalaisista viineistä tulevat ensimmäisenä mieleen Riojan punaviinit. Eivätkä syyttä: nuo Tempranillo-rypäleestä tuotetut rotevat ja nahkaiset punaviinit ovat parhaimmillaan upeita persoonallisuuksia, jotka ovat pitkään olleet maan hyvän viinimaineen selkäranka.”

Historia

Espanjalainen viininviljely sai alkunsa toisella vuosituhannella. Viininviljelystä on löydetty ensimmäisiä jälkiä 1900 eKs., jolloin alueella asui foinikialaisia. 700-luvulta eKs. on löytynyt ensimmäisiä konkreettisia viittauksia kreikkalaisten siirtolaisten myötä tulleista laajoista viinitarhoista.

”Kreikkalaiset perustivat Ampurias-nimisen kaupungin lähelle Golfo de Rosas -lahtea nykyiseen Gironan maakuntaan, joten nykyistä pohjoiskatalonialaista laatuviinialuetta Empordá-Costa Bravaa voidaan pitää Vitis viniferan leviämisen todellisena lähtöpaikkana Espanjassa.”

Joitakin vuosisatoja myöhemmin roomalaiset teollistivat viininviljelyn. Viiniä toimitettiin ympäri silloista Rooman valtakuntaa.

Rooman valtakunnan hajottua arabialaiset valloittajat antoivat kristittyjen tislata alkoholia lääkinnällisiin tarkoituksiin. Maan eri valloittajien aikana viininviljely oli monin paikoin ainoa elinkeinomuoto, joka selvisi kohtalaisesti hävityksistä ja ryöstelyistä.

Espanjan ensimmäiset merkittävät viinialueet olivat Jerez ja Málaga. Alueet olivat 1500-luvun tärkeitä kauppapaikkoja. Useita ulkomaalaiset liikemiehet asettuivat nykyisen Manzanillan maakunnan pääkaupunkiin Sanlùcar de Barramedaan. Sac tai saca (tark. tuontitavara) oli tuolloin suosittu juoma Englannin hovissa.

1800-luvulla alettiin Riojassa luoda nykyaikaisen espanjalaisen viininviljelyn perustusta. Vuonna 1850 Luciano de Murrieta tuotti ensimmäisen ”nykyaikaisen” rioja-viinin barrique-tuotantotavalla ja loi siten pohjan huikealle menestystarinalle.

Vuonna 1872 Josep Raventós perusti kuohuviinivalmistamo Codorníun. Vuoden 1930 jälkeen syntyivät ensimmäiset DO-alueet: 1932 Jerez, 1937 Málaga, ja 1945 Montilla-Moriles. Rioja sai tosin jo 1920-luvulla ensimmäisen tilapäisen säännöstönsä, mutta siitä tuli Denominación de Origen nykyaikaisessa merkityksessä vasta vuonna 1947 yhdessä Tarragonan kanssa. Vuonna 1939 Francon joukkojen voittoon päättyneen sisällissodan seuraukset halvaannuttivat Espanjan viinituotannon.”

Negatiivista kehitystä yritettiin muuttaa perustamalla uudelleen osuuskuntia ja työstämällä valtavia rypälemääriä taloudellisemmin.”