DO Montsant

www.winesfromspain.com

DO alue perustettu: 2002

Pinta-ala: 1 927 ha
Satomäärät: 7 916 130 kg
Tummat: 6 650 000 kg
Vaaleat: 1 266 130 kg
Aurinkotunnit/vrk: 14–15 h
Keskimääräinen sademäärä: 400–500 mm

www.en.wikipedia.org

Kesälämpötila: 29–31 °C
Talvilämpötila: 1–5 °C
Viinitarhojen korkeus: 450 m
Viinitilojen määrä: 54 kpl

Tiedot ovat vuodelta 2008.


Historia

DO Montsant on aikaisemmin ollut yksi DO Tarragonan ala-alueista. Tuolloin sen nimi oli Falset. Syyskuussa 2001 Katalonian paikallinen hallitus hyväksyi, että Montsant voi käyttää viineissään DO-merkintää. Vuodesta 2002 lähtien alue on tunnettu nimellä DO Montsant. Nimensä alue otti ympärillä olevasta Montsant vuoristosta, joka sijaitsee alueen luoteisosassa.

Falsetin kylä
www.domontsant.com

Nuoresta DO-iästään huolimatta on alueella harjoitettu viinin viljelyä satojen vuosien ajan. Todennäköisesti roomalaiset olivat ensimmäisiä viininviljelijöitä. Roomalaisten jälkeen viinin valmistuksesta vastasivat Carthusian munkit, jotka tulivat alueelle Provancesta. He tekivät myös viiniä läheisellä Prioratin alueella. DO Montsant ympäröi melkein koko DOCa Prioratin alueen.

www.domontsant.com

Maaperä
DO Montsantin viininviljelyaleen muodostavat 17 kylää. Alue on puoliympyrän muotoinen ja se on vuorien reunastama. Pohjoisosassa ovat Montsant ja La Llena vuoret, joiden jatkona idässä on Predesin vuoristo. Lännessä ovat vuoret nimeltä Argentera, Mola de Colldejou ja Llaberia, joka laskeutuu kohti Välimerta. Vastakkaisella puolella ovat vuore La Figuera ja Tormo. Kauimmaisena etelässä on Ebro joen laakso, jossa Siurana ja Montsant joet kohtaavat. Näiden kahde joen lisäksi Capçanes joki ovat tärkeitä vedenlähteitä alueen viininviljelijöille.

DO Montsantin parhaimmat viinitarhat sijaisevat kivisillä vuorten rinteillä oliivipuiden ja metsien keskellä. Alue tunnetaan myös laadukkaista oliiviöljyistä.

Alueen maaperä on hyvin vaihtelevaa ja se voidaan jakaa kolmeen eri pääryhmään.

Tiivis maaperä
Suurimmaksi osaksi kalkkikiveä, jossa on mukana jokisuistojen sedimenttiä. Tähän kategoriaan kuuluu myös hiekkakivipohjainen maa-aines, johon sekoittunut runsaasti savea. Tätä maa-ainsesta löytyy viljelyaleen reunamilta.

Sorapitoinen maaperä
Graniittipitoista hiekkaa, joka on muodostunut vuoristojen eroosiosta. Tätä maalajia löytyy lähinnä Falsetin ympäristöstä. Maa-aines on hyvin köyhää ja sillä on huono vedensidontakyky.

Kivinen maaperä
Maaperä koostuu llicorellasta, joka on graniitin ja liuskekiven sekoitus. Tämä maa-aines sisältää hyvin vähän orgaanisia yhdisteitä.

Llicorella-kiveä 
© Mari Linna

Ilmasto

Alueella vaikuttavat sekä manner- että välimerenilmasto. Päivät ovat aurinkoisia ja yöt melko viileitä. Vuorokauden aikana tapahtuvien lämpötilojen vaihtelun ansiosta rypäleistä tulee aromaattisia ja hapokkaita. Kesät ovat kuivia ja sateet tulevat suurimmaksi osaksi syksyllä. Raekuuroja tai pakkasta esiintyy alueella vain satunnaisesti, koska vuoristot suojaavat aluetta.

Viininviljely 
Perinteisesti DO Montsantin köynnökset ovat kasvaneet puska- tai Gobellet -mallisina. Alueelta löytyy vielä hyvin vanhoja köynnöksiä, jotka ovat kasvaneet usean sukupolven ajan. Näitä köynnöksiä ei ole pidetty juurikaan arvokkaina, mutta onneksi tilanne on nyt muuttumassa. Vanhojen köynnösten sadosta valmistettua viiniä pidetään nykyisin suuressa arvossa.

www.vinoslibres.com

Uusien viinitarhojen köynnökset sidotaan pääsääntöisesti Cordon Royal -muotoon. Tätä sidontatapaa suositaan, koska sen avulla köynnös pysyy ilmavana ja näin vähentää auringon paahteen voimakkuutta.

1800-luvun loppupuolella phylloxera tuhosi suuren osan alueen viiniköynnöksistä. Tämän jälkeen myös DO Montsantin alueelle on istutettu vain amerikkalaisia juurrakoita. Eniten käyteyt juurrakot ovat:

Rupestris de Lot
Tätä juurrakkoa istutettiin 1900-luvun alusta aina vuoteen 1940 saakka, jolloin se korvattiin toisella lajikkeella. DO Montsantista löytyy vielä useita vanhoja viinitarhoja, joissa on käytetty kyseistä juurrakkolajia.

110 Richter
Nykyisin eniten istutettu lajike, koska soveltuu hyvin alueen maaperään.

164/49 de Couderc
Laajalti käytetty lajike, koska sopii hyvin yhteen useiden eri lajikkeiden kanssa. Kestää hyvin kuivuutta ja soveltuu hyvin köyhään ja ohueen maaperään.


Viljeltävät lajikkeet
Tummat: Cabernet Sauvignon, Mazuela, Garnatxa Tinta (Garncha Tinta), Garnatxa Pelud (Garnacha Peluda), Merlot, Monastrell, Picapoll Negro, Syrah, Ull de Llebre, Samsó (Carignan)

Vaaleat: Chardonnay, Carnacha Blanca, Macabeo, Moscatel, Pansá, Parellada

www.domontsant.com

Viinit

Vaikka DO Montsant ympäröi DOCa Prioratia, poikkevat molempien alueiden viinit hyvin paljon toisistaan.

Vuorokauden lämpötilavaihteluiden ja maaperän ansiosta alueen viinit ilmentävät hyvin paikallista terroiria. Alueella valmistetaan laadukkaita viinejä Garnatxasta, Carinenasta, Ull de Llebresta. Kansainväliset lajikkeet CS, Merlot ja Syrah ovat myös alueelle sopivia lajikkeita. Suurin osa valmistettavista punaviineistä käyvät läpi tammikypsytyksen. Tuona aikana viini muuttuu samettiseksi ja moniuloitteiseksi.

Valkoviinien valmistamiseen käytetään etupäässä Chardonnayta, Macabeoa ja Garnacha Blancaa. Viinien sanotaan olevan elegantteja ja aromimaailmaltaan hienovaraisia. Vaikea sanoa, kun en ole päässyt maistamaan tämän alueen valkoviinejä.

DO Montsantin alueen roseet ovat tulleet alueella yhä tärkeämmäksi viinityypiksi. Ne valmistetaan hyvin usein Grenachesta ja Syrahista. Alueen roseet ovat hyvin hedelmäisiä, voimakkaita ja hapokkaita.

Myös tällä alueella on vuosikymmenien ajan valmistettu erilaisia väkevöityjä viinejä. Tummista- tai vaaleistalajikkeista valmistettu Ranci on tullut jälleen suosituksi juomaksi. Viiniä kypsytetään puutynnyrissä, jota se oksidoituu. Rancin alkoholipitoisuus on 15-20 t-%.

Toinen vähän harvinaisempi väkevöity viini on Mistela. Osittain tai ei laisinkaan käyneeseen rypälemehuun listään alkoholia, joka  pysäyttää käymisprosessin. Maultaan Mistela on makeaa.

El Celler del l'Aspic Restaurant

© Mari Linna

www.catalunya.com

Falsetin kylässä osoitteessa Miquel Barceló 31, 43730 Falset, sijaitsee ihana slow food ravintola nimeltä Restaurant El Celler de L’Aspic. Ravintolan viinilistalta löytyy vinot pinot paikallisia viinejä, joita ei välttämättä saa ihan joka paikasta. Laajasta viinivalikoimasta kannattaa ottaa myös "matkaevästä" mukaan.

Itselleni kävi vähän nolosti ko ravintolassa. Siinä ei ollut slow foodista tietoakaan, kun piti syödä todella nopeasti, jotta ehti seuraavaan viinitilatapaamiseen. 

Kopke 20 Years Old Tawny ja Karhukakkua

Kopke 20 Years Old Tawny 

 © Jukka Björn

Castas: Touriga Nacional, Tinta Roriz, Touriga Franca, Tinta Barroca

Väri: Keskisyvä mahonki

Tuoksu: Mantelia, pähkinää, luumua, rusinaa, taatelia, oksidoitunut

Maku: Makea, vahvat hapot, luumua, rusinaa, taatelia, viikunaa = sekametelisoppa, pähkinäisyyttä, hunajaa

Täyteläisen hedelmäinen. Sokeria tässä portissa on ihan riittävästi, mutta voimakas hapokkuus teki juomasta kuitenkin raikkaan oloisen. Tasapainoinen kokonaisuus.

Saksalainen diplomaatti Cristiano Kopke ja hänen poikansa Nicolau perustivat Douron ensimmäisen portviinitalon vuonna 1639. Kopke-portviinitalo oli useiden vuosien ajan suvun hallinnassa, kunnes he joutuivat luopumaa siitä toisen maailmansoda jälkeen. Tänä päivänä Kopke on Sogevinus yrityksen omistuksessa.

Karhukakku

4 dl                Vehnäjauhoja

4 dl                Sokeria

¾ dl               Tummaa kaakaojauhetta  

1 tl                 Ruokasoodaa

150 g             Voita

1 tl                 Vaniljasokeria

25 0 g            Maitorahkaa

2                    Kananmunaa

2 rkl               Voita

                      Kookoshiutaleita

Laita uuni kuumenemaan 175 °C. Sekoita kuivat aineet keskenään. Sulata voi. Sekoita rahka, maito, munat ja voisula toisessa kulhossa. Yhdistä seokset haarukkavatkaimella hyvin sekoittaen.

Voitele rengasvuoka voilla ja jauhota kookoshiutaleilla. Kaada taikina vuokaan. Paista kakku uunissa noin tunnin verran. Anna kakun jäähtyä vuoassaan 15 min. Kumoa kakku ja ja jätä vuoka päälle, jotta kakku säilyy mehevänä.

Tätä yhdistelmää kannattaa kokeilla. Karhukakku on aika heviä tavaraa, mutta Kopken 20 vuotias Tawny on hyvä vastus. Portviinin alkoholipitoisuus ja hyvä hapokkuus auttavat portti pärjäämään täyteläisen kakun kanssa. Molempien makeus ja makujen syvyys tukevat toisiaan. Kakkun maku tulee hyvin esille ja portviini pysyy portviininä. 

DO Empordà-Costa Brava

DO-alue perustettu: 1975

Viljelyala: 2 020 ha

Satomäärät: 7 000 kg/ha
Tuotantomäärät: 49 hl/ha
Tuotantomäärä 2011: 75 221 hl
DO-viinien tuotantomäärä 2011: 63 959 hl

Aurinkotunnit/vuosi: 2 400 h
Keskimääräinen sademäärä: 600 mm
Lämpötila: 1–29 °C
Viinitarhojen korkeus: Merenpinnasta - 200 m
Viinitilojen määrä: 49 kpl

DO Empordà sijaitsee koillisessa aivan Ranskan rajan pinnassa. Alue jakaantuu kahteen pääalueeseen Alt Empordà ja Baix Empordà. Nämä kaksi aluetta jakaantuvat 48 kuntaan.

Alt Empordàn viljelyalueet sijaitseva Firueresin kaupungin pohjoispuolella, josta ne levittyvät kohti Ranskan rajaa. Viinitarhojen suojana ovat Sierra de Rodes- ja Las Alberas -vuoristot. Pohjoissessa sijaitsevat Pyreneiden poimuvuoristo ja lännessä oleva Välimeri rajaavat Alt Empordàn viininviljelyalueet.

Baix Empordàn tarhat ovat sijaitsevat kolmella eri ylängöllä. Pohjoisesta löytyy Montgrì, lounaasta Gavarres ja lännestä rannikon läheisydestä Begur. 

Aluella virtaavat joet nimeltä Muga, Llobregat ja Manol.

Historia
Alue on ollut erittäin tärkeä Espanjan viininvalmistuksen historiassa. Empordà-Costa Bravan alueella tuotettiin keskiajalta lähtien luonnonmakeita väkevöityjä viinejä Garnatxa- eli Garnacha -lajikkeesta. Tyyli oli hyvin vastaavanlainen kuin naapurimaan Ranskan valmistamat Banyulsit. Toinen huomattava juoma oli alkohopitoinen rancio-viini. Molempia viinejä valmistetaan alueella vieläkin, mutta en eivät ole enää niin merkittävässä asemassa kuin ennen.

DO Empordà-Costa Bravan alue on ollut vuosien ajan pysähtyneessä tilassa, eikä viininvalmistamisen kehttämiseen juurikaan ole panostettu. Alueella tehtiin tuohon aikaan paljon roséta. Viime vuosina on alueen viininviljelyä ja -valmsitamista alettu kehittämään ja nykyaikaistamaan. Tarhoille on istutettu punaisia ranskalaisia lajikkeita, joista valmistetaan viiniä nykyaikaisin menetelmin. Viiniä sekoitetaan osittain kotimaisten Garnchan ja Cariñenan kanssa, josta saadaan valmistettua pyöreitä ja tasapainoisia viinejä.


Ilmasto
Alueella on välimerellinen ilmasto. Keskilämpötila on 16 °C. Talvella lämpötila laskee 1.5 °C. Kesällä lämpöä on lähes 30 °C. Kylmä pohjoisesta virtaava Tramontana-tuuli viilentää aluetta.


Maaperä
Alueen maaperä on väriltään ruskeaa ja se sisältää paljon kalkkikiveä.

www.doemporda.cat

Rypälelajikkeet
Tärkeimmät tummat lajikkeet: Cariñena, Garnacha

Sallitut tummat lajikkeet: Syrah, Cabernet Sauvignon, Merlot, Tempranillo, Cabernet Franc, Monastrell, Garnacha Peluda

Tärkeimmät vaaleat lajikkeet: Macabeo, Garnacha Blanca, Moscatel de Alejandría

Sallitut vaaleat lajikkeet: Moscatel, Gewürztraminer, Macabeo, Chardonnay, Xarel-lo, Malvasia, Picapoll Blanc, Sauvignon Blanc

Viininviljely

Viinitarhat sijaitsevat Pyreneitten vuoriston ja meren välissä. Ne nouseva rannikolta aina 200 m korkeuteen saakka. 

Suurin osa viineistä kasvaa puskamallisina, joka on useiden kokeilujen jälkeen todettu parhaimmaksi kasvatusmalliksi. Köynnösten kasvatusmuoto antaa hyvän suojan alueen voimakkaita tuulia vastaan.

Mas Estela, Epordà-Costa Brava
www.pinard-de-picard.de

Viinit

Castillo Perelada 5 Fincas Reserva
DO Empordà
Kuva: Alko

Cariñenasta ja Garnacha tehdään kirsikanpunaista roseeviiniä. Suurin osa 

DO-tiloista valmistaa lajikeviinä Sauvignon Blancista, Cabernet Sauvignonista ja Merlosta. Näistä lajikkeista tehdään myös sekoiteviineä paikallisten lajikkeiden kanssa. Punaviinien osuus tuotannosta on noin 60 %. Roseen osuus on 17 % ja valkoviinien 19 %. Lopusta 4 % tehdään makeita viinejä Garnacha ja Muscat -lajikkeista.

1980-luvulla moni tuottaja alkoi tehdä joka syksy uuden sadon viiniä nimeltä Vino Novel del Ampurdan tai Vi Novell de l'Emporda Catalan, joka vastaa Beaujolais Nouveau -viiniä. Viini on hyvin suosittua kotimaassaan, mutta sitä ei juurikaan myydä ulkomaille.

Alkon vakiovalikoimasta löytyy vain yksi viini DO Empordàn alueelta. 2009 Castillo Perelada 5 Fincas Reserva on muhkean täyteläinen, josta läytyy kuivattuja hedelmiä, nahkaisuutta, tammisuutta ja vaniljaisuutta. Viiniin on käytetty ainakin neljää eri rypälettä Garnatxaa, Syrahia, Monastrellia ja Samsóta. 


Mitä on rancio?

Sana rancio tulee Portugalin kielestä ja se tarkoittaa kypsymisvaiheessa olevaa portviiniä. Rancio-nimi on käytössä Espanjassa Katalonian alueella ja Ranskassa Roussillonissa. Nimi tarkoittaa väkevöityä viini, joka on maderoitunut.
Yleensä ranciot kypsytetään tammitynnyreissä. Ensimmäiset kypsytysvuodet tynnyrit pidetään varastossa, jonka jälkeen ne siirretään kahdeksi vuodeksi ulos auringonpaisteeseen. Vuosien kypsyttämisen ansiosta ranciot ovat hyvin intensiivisen aromikkaita, perinteikkäällä tavalla valmistettuja väkevöityjä viinejä.

Ranciot jaetaan neljään eri pääryhmään.

Rancio 1

• Kypsytysaika: 10–15 vuotta
• Aromit: Oksidoituneisuutta, vaniljaisuutta, tammea, kuivatettuja ruusuja, pähkinää, mausteisuutta

Rancio 2

• Kypsytysaika: 17–22 vuotta



100 % vaaleasta Garnachaste
valmistettua  ranciota.
www.epicure-wines.com

• Aromit: Kukkaisuutta, jasminia, suklaata, kuivattuja hedelmiä, karria, sahramia, inkivääriä 

Rancio 3

• Kypsytysaika: 30–40 vuotta
• Aromit: Tawny Portia, eukalyptysta, sikarilaatikkoa, ikääntynytta muscat-viiniä, muskottipähkinää, seetriä

Rancio 4

• Kypsytysaika: 50–60 vuotta
• Aromit: Kukkaisuutta, eksoottisia hedelmiä, passionia, lyscheetä, erilaisia puun aromeita

http://unionranciosanonimos.blogspot.fi

DO Conca de Barberá

DO-alue perustettu: 1985
Viljelyala: 5 600 ha
Satomäärä: 12000 kg/ha
Tuotantomäärä: 70 hl/ha
Tuotantomäärä 2007: 25 767 hl
Aurinkotunnit/vuosi: 2 500 h
Keskimääräinen sademäärä: 500 mm
Keskilämpötila: 14 °C
Viinitarhojen korkeus merenpinnasta: 300–700 m
Viinitilojen määrä: 22 kpl

Do Conca de Barberán viininviljelyalue sijaitsee Etelä-Kataloniassa Tarragonan ja Lleidan maakuntien välissä. Suurin osa viinitarhoista on Montblanc kaupungin ympäristössä. Alueella virtaavat joet Francolí ja Anguera. 

Viinitarhoja ympäröivät vuoristot suojaavat viinitarhoja mereltäpäin tulevilta tuulilta. Pohjoisessa suojaa antavat vuoret  Serra de Montclar, Codony  ja  Serra de Comalats. Itätuulten voimakkuutta vähentävät vuoret Serra de Miramar ja Cogulló. Serra de Prades sijaitsee etelässä ja idässä ovat vuoret Serra del Tallat ja Serra de Vilobí

Les Murales -tarha, Vimbodí, Conca de Barberà, Tarragona
Kuva: Torres

Viinitarhat ovat suurimmaksi osaksi melko nuoria. Vähemmän lupaavia lajikkeita ovat yhä useammin korvattu toisilla laadukkaampia.Alueen viinintuottajat ovat alkaneet kasvattamaan uusia tummia ja vaaleita -rypälelajikkeita, mm. Cabernet Sauvignon, Merlot ja Pinot Noir, vanhojen perinteisten lajikkeiden rinnalla.

Cava-talot ovat kiinnostuneita alueesta, koska sen 500 m korkeudella sijatsevat kalkkipitoiset viljelymaat
tuottavat runsaan hedelmäisiä ja raikkaita viinejä. Alue tunnetaankin etupäässä raikkaista ja nuorista valkoviineistä.

Vain pieni osa viinintuotannosta hyväksytään DO-luokkaan.


Ilmasto
DO Conca de Barberáa ympäröivä vuoristo suojelee alauetta tuulilta ja alueella vallitsee välimerellinen ilmasto. Tämä tarkoittaa sitä, että kesät ovat todella kuumia 35 °C ja talvet leutoja, jolloin saattaa olla vähän pakkasta.. Alueen ilmankosteus on hieman korkeampi kuin ympärillä olevilla alueilla.

Myöhään keväästä esiintyy usein hallaa, joka aiheuttaa ongelmia korkeammalla sijaitsevilla viinitarhoilla. Sateet tulevat pääasiassa syksyllä.


Maaperä
Maaperä koostuu pääosin tummasta kalkkimaasta, joka on melko irtonaista ja vähäravinteista. Siera de Predesin vuoren rinteillä olevassa maassa on liuskekiviä.

Grans Murelesin tarhoja
Kuva: www.wineanorak.com

Rypälelajikkeet

Mazuelo
Kuva: http://us.riojawine.com

Tärkeimmät tummat lajikkeet:
Trepat, Tempranillo

Sallitut tummat lajikkeet:
Garnacha, Pinot Noir, Merlot, Cabernet Sauvignon, Cabernet Franc, Syrah, Mazuelo

Tärkeimmät vaaleat lajikkeet:
Macabeo, Parellada

Sallitut vaaleat lajikkeet:
Chardonnay, Sauvignon Blanc, Chenin Blanc, Garnacha ja Moscatel

Kokeelliset vaaleat lajikkeet:
Viognier

Viininviljely
Suurin osa viinitarhoista sijaitsee historiallisen Montblac kaupungin ympäristössä. Viljelyalue sisältää 14 maakuntaa Tarragonan provinssin pohjoispuolella.

Pobletin luostari Montbalncin kaupungissa
Kuva: http://en.wikipedia.org

Viinitarhat on istutettu Francoli ja Ganguera jokien laaksoon. Laakson ympärillä on kolme vuoristoa; pohjoisessa Sierra de Tallat, idässä Sierra de Miramar ja etelässä Sierra de Prades.
Viljelymaasto on hyvin kumpuilevaa. Maanpinnan korkeus vaihtelee 350–400 metrin välillä.

Vanhat köynnökset on leikattu ja sidottu istutettu en vaso –muotoon.

En vaso
Kuva: http://terrapersonas.blogspot.fi

Uudet köynnökset on leikattu ja sidottu espalier-muotoon

Espaleir muotoon sidotuista ja leikatuista viiniköynnöksistä ei löytynyt kuvaa, vaikka kuinka etsin. Jouduin nyt tyytymää kuvaan, jossa omenapuu on sidottu tähän muotoon. Pääasia on, että idea selviää.

Espalier
Kuva: www.urbanton.com

Istutustiheys on 2 000–2 500 köynnöstä/ha. Suurin sallittu istutustiheys on 4 500 köynnöstä/ha.

Viinit
DO Conca de Barberá alueella tehdään valko-, rosé- ja punaviinejä.

Valkoviinen osuus tuotannosta on kaksi kolmasosaa. Punaviinien osuus on kasvamassa. Rosét tehdään paikallisesta Trepat-lajikkeesta

Macabeosta ja Parelladasta tehdyt valkoviinit ovat kevyitä, väriltään kirkkaan vaalean keltaisia, hedelmäisiä ja alkoholipitoisuus on alhainen. Molemmista lajikkeista tehdään myös sekoiteviinejä Chardonnayn kanssa. Sekoiteviinit ovat täyteläisempiä kuin lajikeviinit.

Rosét ovat kevyitä, hedelmäisiä, heleitä vadelman ja pinkin värisiä.

Nuoret punaviinit ovat keveitä, mutta aromikkaita. Osa punaviineistä ikäännytetään tammitynnyreissä ja näin viineihin saadaan täyteläisyyttä ja kompleksisuutta.

Celler Escoda Sanhuja S.L   

www.comunicacionempresarial.net 

Llovera 50, 4321 Reus

http://en.celler-escodasanahuja.com/

Joan Ramón Escoda ja hänen vaimonsa Carmen Sanahuja aloittivat luomuviinin viljelyn vuonna 1997. Vuodesta 2003 lähtien tilaa on viljelty biodynaamisten oppien mukaisesti. Reilun 7 ha viinitarhassa viljellään useita eri laijikkeita: Pinot Noiria, Cabernet Francia, Merlota, Garnachaa, Cariñenaa ja Chenin Blancia. Tarhat sijaitsevat Prenefeta vuoren alarinteillä 450-600 m korkeudessa. Tarhojen maaperä on kalkkipitoista.

Nas del Gegant
Cabernet Franc, Cariñena, Garnacha, Merlot
http://en.celler-escodasanahuja.com/

Coll del Sabater
Cabernet Franc, Merlot
http://en.celler-escodasanahuja.com/

2011 Clos de L'Oratoire des Papes, Ogier

© Jukka Björn

Alue: AOC Châteauneuf-du-Pape 

Tuottaja: Ogier

Rypäleet: Grenache 80%, Syrah 8%, Mourvedre 7%, Cinsault 5%

Ulkonäkö: Keskisyvä, rubiini

Tuoksu: Runsas, paljon ylikypsää marjaisuutta, vadelmaa, mansikkaa, boysenmarjaa, puolukkaa, neilikkaa, kanelia, tammea

Maku: Erittäin täyteläinen, vahvat hapot, pehmeät tanniinit, maku vastaa tuoksua, tasapainoinen ja elegantti, luumuinen, alkoholin poltetta

Viinin nimi tulee 1700-luvun pienestä oratoriosta, kappelista, joka sijaitsee aivan viinitarhan vieressä. Kappeli oli pyhitetty Saint Markille, joka oli viinitarhojen suojelija. Edelleenkin tämä pieni ja vanha oratorio on pyhiinvaelluskohde. Oratorian viinin, eli Clos de l'Oratoiren valmistus aloitettiin jo 1880-luvulla. Viiniä pidettiin myyttisenä sen pyhän taustan takia. Etiketti on pysynyt samanlaisena vuodesta 1926 lähtien.

Oratoire Saint Mark
www.chateauneufdupape.org

Ogier Caves des Papes on perustettu vuonna 1859. Viinitalo sijaitsee sijaitsee Châteauneuf-du-Papen (CdP) sydämessä, ja se on keskittynyt Rhônen alueen laatuviinien valmistamiseen.

Ogierin tarhoja
www.wine-pages.com

Clos de l’Oratoiren viinitarhaon kooltaan 25 ha. Valkoisia rypälelajikkeita viljellään 1,5 ha alueella. Köynnösten keskimääräinen ikä on yli 40 vuotta, eli mistää nuorista köynnöksistä ei ole kyse. Köynnökset sijaitsevat kolmella erilaisella maaperällä: galets roulés, ècolets calcaires ja safres."

Safres
http://tastelanguedoc.blogspot.fi

Galets roulés
http://commons.wikimedia.org

Ècolets calcaireshttp://tastelanguedoc.blogspot.fi

Historiankirjoihin ei ole jäänyt tietoa siitä, mitä rypälelajikeitta CdP´ssa  viljeltiin ennen 1700-lukua. Se tiedetään, että vuodesta 1808 lähtien alueelle istutettiin lähinnä paikallisia lajikkeita kuten Counoise, Picpoul ja Terret Noir ja uutta espanjalaista lajiketta Grenachea. Vuoden 1830 aikoihin alueelle istutettiin Syrahia, joka oli kotoisin Hermitagesta.

AC Châteauneuf-du-Papen alueella voidaan tai paremminkin sallitaan kasvattaa 13 eri lajiketta:

• Punaiset: Mourvedre, Grenache, Syrah, Cinsaul, Counoise, Terret Noir, Muscadin ja Vaccarése (Brun Argenté)
• Valkoiset: Picpoul, Roussanne, Picardin, Bourboulec ja Clairette

Vaccarèse 
http://de.wikipedia.org/

Bourboulec 
http://harvest2004.typepad.com

www.alko.fi

CdP:n viinipullo luotiin vuonna 1937 Syndicat des Propriétaires Viticulteurs de Chateauneuf-du-Pape´n järjestön presidentin Baron Pierre Le Roy´n toimesta. Pullo on bourgogne-tyylinen, johon on goottilaisella kohokirjoituksella kirjoitettu Chateauneuf du Pape Côntrolé -teksti. Tekstin alla on paavin hattu ja Saint Pierre´n avaimet.

Vuonna 1963 perustettiin La Fédération des Syndicats de Producteurs de Chateaneuf du Pape. Aikaisemmin suunnitellun viinipullon käyttöoikeudet siirtyivät uudelle järjestölle. Kaikki tuottajat eivät kuitenkaan halunneet liittyä uuden järjestön jäseniksi. He saivat oikeuden käyttää perinteistä pullomallia maksamalla järjestölle pienen korvauksen jokaisesta käyttämästään pullosta.

www.alko.fi

Vuonna 1960 oli perustettu kilpaileva viinintuottajajärjestö Syndicat Intercommunal de Défense Viticole de l'Apellation d'Origine Contrôée Châteauneuf-du-Pape, SIDVAOC. Alkuun molemmat järjestöt käyttivät samaa pullomallia, mutta monien oikeuskäyntien jälkeen SIDVAOC:n pullonkäyttöoikeudet evättiin. Järjestö suunnitteli uuden pullon nimeltä Mitrale. Siinä on paavin hattu vaihdettu piispan hatuksi. Mitrale-pullossa ei ole avaimia. On arvioitu, että yksi kolmasosa tuottajista käyttää tätä pulloa. 

nickonwine.com

Kiistojen vuoksi jotkut tuottajat loivat omat pullomallinsa. Château La Nerthe'n viinipullossa lukee kohokirjoituksella vain La Nerthe ja Château Rayas´in pullossa ei ole kohokirjoitusta vain etitetit.

www.vinateka.com

DO Costers del Serge

Kuva: www.winesfromspain.com

DO-alue perustettu: 1986
Viljelyala: 4 700 ha
Luomuviljely: 39 ha
Satomäärä: 16 000 kg/ha
Tuotantomäärä: 120 hl/ha
Tuotantomäärä 2010: 89 150 hl      
Aurinkotunnit/vuosi: 2 800 h
Keskimääräinen sademäärä/vuosi: 385–450 mm
Keskilämpötila: 14 °C
Viinitarhojen korkeus merenpinnasta: 250–700 m
Viinitilojen määrä: 37 kpl

Kuva: www.winesfromspain.com

Lleidan maakunnan ainoa suojatun alkuperämerkinnän omistava viininviljelyalue on saanut nimensä Serge-joelta. Costers del Sergen viininviljelyalue syntyi Manuel Raventósin aloitteesta, joka perusti aluelle Raimat-nimisen tilan. Rakennusprojekti aloitettiin vuonna 1914 ja useimmat viiniasiantuntijat pitivät ajatusta aivan hulluna ja kannattamattomana. Tilaa ympäröivä maa-aines oli erittäin suolapitoista ja lähes aavikkomaista. Tästä syystä sadoille hehtaareille oli tuotava tervettä täyttömaata. Raventós rakensi ostamilleen mailleen 100 km pituisen kastelujärjestelmän, joka mahdollisti viinin viljelyn. Hän havaitsi, että Serge-joen rannoilla kasvavat köynnökset tuottavat hyvin maukkaita ja erittäin hapokkaita rypäleitä.

Uhkarohkea yritys onnistui. Tänä päivänä alueella tuotetaan persoonallisia viinejä, jotka eivät välttämättä ole periteisten espanjalaisten viinien kaltaisia. Paikallisia lajikkeita sekoitetaan usein rankalaisten lajikkeiden kanssa. Alueella on oikeus cavan valmistamiseen.

Ala-alueet
Artesa de Segre, Garrigues, Pallars Jussà, Raïmat, Pallars Jussà, Valls del Riucorb ja Urgell

Kuva: www.winesfromspain.com

Ilmasto
Alueen ilmasto on mannermainen. Yö- ja päivälämpötilojen välillä on suuria vaihteluja. Talviaikaan saattaa olla pakkasia. Vuotuinen sademäärä on 450 mm. Lännessä olevan Léridan alueen sademäärä on 300 mm. Kevät hallat ja raekuurot aiheuttavat ongelmia alueen viininviljelylle.

Kuva: www.costersdelsegre.es

Maaperä
DO Costa del Sergen viinitarhat ovat maantieteellisesti hajallaan ja tarhojen maaperäkoostumukset vaihtelevat. Yleisesti pintakerros koostuu hiekasta ja kalkkikivestä.

Kuva: www.20minutos.es

Rypälelajikkeet
Tärkeimmät tummat lajikkeet:
Garnacha Tinta, Tempranillo (Ull de Llebre), Cabernet Sauvignon, Merlot, Monastrell, Trepat, Samsó, Pinot Noir, Syrah

Tärkeimmät vaaleat lajikkeet:
Moscatel de Grano Grueso o de Alejandría, Malvasia, Subirat Parent, Gewürztraminer

Kokeelliset vaaleat lajikkeet:
Müller-Thurgau

Viininviljely
Viininviljelyalueet sijaitsevat Lleidan maakunnassa. Ala-alueet sijaitsevat vuorten rinteillä Lleidan kaupungin ympäristössä 250–700 m korkeudessa.

Uudet köynnökset ovat istutettu siten, että ne soveltuvat koneelliseen sadonkorjuuseen. Maksimi istutustiheys on 2 500 köynnöstä/ha.

Lleidan länsiosan viljelmillä käytetään keinokastelua torjumaan hallan ja kuumuden aiheuttamia tuhoja. Sadonkorjuu alkaa yleensä elokuun ensimmäisellä viikolla.

Viininvalmistus
Usealla viinitilalla on käytössä nykyaikainen viininvalmistustekniikka. Viinien kylmäkäyminen on yleistä.

Viinit
Suurin osa valko- ja roseeviineistä nautitaan nuorina.

Punaviineissä on yleensä ankarien ilmastollisien rajaolosuhteiden ansiosta paljon luonnetta. Huippuviinit ikääntyvät hyvin. Kalkkipitoinen maaperä luo ihanteelliset olosuhteet Tempranillolle.

Uusissa bodegoissa tehdään pehmeitä ja pyöreitä punaviinejä, kun taas vanhan menetelmän mukaan tehdyt punaviineissä on korkea alkoholimäärä ja viinit ovat rustiikkisempia.

Raimat on hyvin edustettuna DO Costers del Sergen Alkon viinivalikoimassa. Muita vaihtoehtoja sieltä ei sitten löydykään.

Kuva: http://iskiavins.com

Etsiessäni viinejä tähän juttuu törmäsin netissä hauskaan etikettiin. Ajattelin, että mistäköhän tuota viiniä saisi? Tästä meni vain pari päivää ja viinin kirjaimellisesti pomppasi eteeni. Olin käymässä Kampissa sijaitsevassa Bruuveri ravintolassa ja siellähän tätä oli tarjolla.

Llebre punaviini tulee Tomàs Cusinén 30 ha tilalta, joka sijaitsee El Vilosellin kylässä. Tila on perustettu vuonna 2003. Tarhat sijaitsevat 700-740 m korkeudella.

Viiniin on käytetty useita eri lajikkeita: Tempranilloa, Merlota, CS, Garnatxaa, Cariñenaa ja Syrahia.

Yleismaultaan viini on hyvi pehmeän täyteläinen. Tanniinit eivät juurikaan tunnu ja hapokkuus pitää viinin hyvin kasassa. Aromeista löytyy runsaasti jo melkein ylikypsää marjaisuutta, vaniljaa, pippurisuutta, tammea.

Viini käy mainiosti seurusteluun ja arkiruoan kanssa.

DO Alella

DO-alue perustettu: 1953
Viljelyala: 314 ha
Luomutuotanto: 15 ha
Satomäärä: 6 500 kg/ha
Tuotantomäärä: 48 hl/ha
Tuotantomäärä 2007: 5 104 hl
Aurinkotunnit/vuosi: 2 527 h
Keskimääräinen sademäärä: 530 mm
Lämpötila: -3–32 °C
Tarhojen korkeus merenpinnasta: 60–350 m
Viinitilojen määrä: 7 kpl

DO Alellan alueen valkoviinit ovat hyvin usein kukkaisia ja vähemmän tunnetut punaviinit suurimmaksi osin vanhoilta tarhoilta. Alue sijaitsee Barcelonan pohjoispuolella ja on siksi vaarassa jäädä jatkuvasti suurenevan kaupungin jalkoihin.

DO Alellan tarhojen pinta-ala on vain noin kolmannes siitä, mitä ne olivat alueen perustamisvuonna 1956.

1980-luvulla alueelle istutettiin uusia lajikkeita ja viininviljelyä ja -valmistamista nykyaikaistettiin. Viinitilat sijaitsevat rinteillä, jotka laskeutuvat kohti merta.

www.alella-landscape.blogspot.fi

Historia

DO Alellan viinitarhat olivat vaarassa jäädä Barcelonan laajentumisen alle. Osa tarhoista tuhottiin, mutta suuremmalta tuholta kuitenkin vältyttiin. Vaaran väistymisen jälkeen alueen harvalukuiset tuottajat uudistivat viininvalmistustyyliään ja ryhtyivät valmistamaan Xarel-losta/Pansá Blanca ja Chardonnaysta kevyitä ja raikkaita valkoviinejä.

Ilmasto
Perinteisillä viininviljelyrinteillä ilmasto on välimerellinen; kesät ovat kuumia ja talvet leutoja. Keskilämpötila on 15.8 °C.

Korkeammalla olevilla uusilla tarhoilla on viileämpää. Alueen ilmasto on mannermainen. Serra de Parpes –vuoristo suojaa tarhoja kylmiltä merituulilta. Suojasta huolimatta viinitarhoilla on keväällä usein hallanvaara.

Maaperä
Pintamaa on kevyttä hiekkamaata. Vanhempien viinitarhojen maaperä on graniittipitoista. Uusien korkeammalla olevien viinitarhojen maaperässä on enemmän kalkkikiveä.

Cabrilsin kylässä olevan bodega Testuanin Bansa blanca -köynnöksiä.
www.testuan.com

Pansa Planca
www.testuan.com

Rypälelajikkeet
Tärkeimmät tummat lajikkeet:
Garnacha, Tempranillo (Ull de Llebre), Merlot

Tärkeimmät vaaleat lajikkeet:
Garnacha Blanca, Pansà Rosada, Picapoll, Malvasía, Parellada, Macabeo, Chenin Blanc

Kokeelliset vaaleat lajikkeet:
Viognier

Viininviljely
Rannikolla olevat viitarhat nousevat 90 m korkeuteen. Perinteiset viininviljelyrinteet ovat 90–150 m korkeudella. Uusimmat viljelyalueet sijaitsevat Cordillera Catalana vuoriston rinteillä 150–260 m korkeudessa.

Alemmilla tarhoilla viljellään pääasiallisesti Garnacha Blancaa. Pansá Blancaa viljellään 90–160 m korkeudessa.

Vanhojen tarhojen köynnökset kasvavat puskamaisina, en vaso. Uusien tarhojen sidontatapana käytetään yleensä Double Cordonia. Tätä tapaa käytetään etenkin Chardonnayn viljelyssä.

Double Gordon -sidonta
©Mari Linna

Viinit
Alueella tehdään kuutta erilaista viiniä. Tärkeimpiä ovat valkoviinit, joita on kahdenlaisia. Perinteinen valkoviini on kevyt ja raikas 100 % Pansá Blanca, jota on kypsytetty 6 kk tankeissa ennen pullottamista. Toinen tärkeä valkoviini on 100 % Chardonnay, jota kypsytetään tai ei kypsytetä tammitynnyreissä.

Vaaleita sekoiteviinejä tehdää Pansá Blancasta, Macabeosta ja Chenin Blancista.

Tähän kohtaan olisi sopinut hyvin notesit alueelta tulleista viineistä. Valitettavasti Alkon suppeassa valikoimassa ei ollut jutun kirjoittamisen aikaan yhtään DO Alellan viiniä.