Ramisco

Ramisco köynnöksen lehti
Kuva: www.my.opera.com

Harvinainen Ramisco-lajike kasvaa Colaresin kylässä, joka sijaitsee noin 40 km länteen Lissabonista. Historioitsijoiden mukaan Portugalin kuningas Alfonso III toi lajikkeen 1200-luvulla Colaresiin Ranskasta. 

Ramisco on paksukuorinen lajike ja se viihtyy savipohjaisessa hiekkamaassa meren läheisyydessä. Lajike on säästynyt viinikirvan tuhoilta hiekkaisen maaperän (Châo de Areia) ansiosta. Tämän kulttuurihistoriallisesti arvokkaan lajikkeen juurakot ovat aina olleet varttamattomia. Ramiscosta tehdäänkin ainoa eurooppalainen viini, joka tehdään kokonaan varttamattomista köynnöksistä.

Lajike kypsyy myöhään. Rypäleet ovat pienikokoisia ja paksukuorisia. Tertut ovat kooltaan keskikokoisia, jossa rypäleet ovat tiiviisti.

Ramisco satoa
Kuva: www.cavalinhomalandro.blogs.sapo.pt

Viinien alkoholipitoisuus on matala noin 11 t-%. Ramisco-lajikkeesta tehty viini on harvoin yli 13 t-%. Happopitoisuus on korkea ja tanniinit ovat intensiiviset. Tanniinisuuden vuoksi viinit kaipaavat kypsyttämistä. Kypsyneestä viinistä löytyy karpaloa, hillomaisuutta, höylättyö puuta ja tupakkaa. Erittäin vanhoissa vuosikerroissa on myös lantun ja metsäsienen makua.

Ramisco on vaarassa kadota, koska sen viljely on hyvin työlästä ja sadot ovat pieniä. Viljelyalueen läheisyydessä laajeneva asutus on myöskin yksi uhka lajikkeen säilymiselle. 

Köynnösten itustusta
Kuva: www.reignofterroir.com

Pelkässä hiekkamaassa lajike ei pysty kasvamaan. Se vaatii kasvaakseen vettä ja ravinteita, joita se saa noin puolen metrin syvyydestä alkavasta kalkkiperäisestä maa-aineksesta. Aina kalkkipitoinen maa-aines ei ole näin lähellä maanpintaa. Joskus joudutaan kaivamaan 4-5 metrin syvyisiä kaivantoja istuttamista varten.

Ramisco-lajikkeen istutus on ollut aikoinaan vaarallista työtä. Se on vaatinut joskus jopa ihmishenkiä. Köynnöksen veden ja ravinteiden saannin turvaamiseksi on köynnökselle pitänyt kaivaa kuoppa, joka on saattanut olla kahdeksan metriä syvä. Kaivannon reunat ovat joskus sortuneet ja köynnöksen istuttaja on jäänyt hiekan alle.

Istuttamisen jälkeen, kolmen neljän vuoden ajan, köynnöksen juurelle lisätään vähitellen hiekkaa samaan tahtiin kun köynnös kasvaa ylöspäin. Vähitellen hiekkaa on lisätty niin, että köynnös on kokonaan maanpinnalla. Köynnös tuetaan pienten keppien avulla siten, etteivät rypäleet joudu kosketuksiin hiekan kanssa. Köynnösten keski-ikä on sata vuotta.

Ramisco tarha lepovaiheessa
Kuva: © Château Marie

Perinteen mukaisesti köynnösten joukkoon istutetaan myös muita hedelmiä esim. omenapuita.

Ramisco köynnösten tukikeppejä
Kuva: © Jukka Björn

Lajike kasvaa puskamaisesti ja se tarvitsee tukemista. Rypäleet kasvavat lähellä hiekkaista maata, joka heijastaa lämpöä. Kasvamistapansa ansiosta rypäleet hyödyntävät hiekasta heijastuvan lämmön ja kypsyvät näin nopeammin. Hiekkaisesta määperästä heijastuva lämpö on hyvin tarpeellinen rypäleiden kypsymisen kannalta. Colaresin alue sijoittuu Atlantin valtameren ja Sintran vuoriston väliin. Alueella on usein sumua ja ilman kosteus on korkea. Tämän lisäksi Colaresin lämpötila on noin 10 °C vähemmän kuin Sintran vuoriston toisella puolella. Sadonkorjuu tapahtuu suhteellisen myöhään syys-lokakuun vaihteessa.

Kävin Colaresin kylässä marraskuussa 2012. Seuraavanlaisilla ajo-ohjeilla ystävällinen taksinkuljettaja ajoi lähinnä oleville tarhoille: " FONTANELAS - Rua do Omãu Vendo. 1a rua ã erquerda quardo re entra um Fontanela vindo dar  Azenha do Mar." (Ajo-ohjeet saattavat sisältää kirjoitusvirheitä, koska minulle annettu ohje on kirjoitettu sellaisella käsialalla, josta on vaikea saada selvää.)

Ramisco tarha
Kuva: © Château Marie

Tarhat on melko vaikea havaita, koska sadonkorjuun ja tukikeppien poistamisen jälkeen ne näyttävät hyvin vaatimattomilta. En ole koskaan käynyt vastaavanlaisella tarhalla. Kävellessä oli outo olo, koska maaperä antoi niin paljon periksi. Oli hieman epätodellinen olo.

Ramisco köynnöksiä
Kuva: © Château Marie

Ramisco tarhan tuulensuojia
Kuva: © Jukka Björn