Douron maaperä

Pohjois-Portugalin maaperä koostuu pääsääntöisesti graniitista. Tässä erittäin kovassa kivilajissa on melko yhtenäinen saviliuske-esiintymä, jonka leveys itä-länsisuunnassa on noin 100 km ja pohjois-eteläsuunnassa noin 45 km. Tämä esiintymä määrittää Douron laatuviinialueen.

Dourolaista liuskekiveä

Liuskekiveä esiintyy koko laatuviinialueen maanpinnassa tai ohuen humuskerroksen alla. ”Kiviaines on huokoista, liuskeista, eroosiolle altista ja se muokkautuu suhteellisen helposti karkeaksi kasvualustaksi viiniköynnökselle. Saviliuskeesta rapautuu ohutta pölyä, jota nousee kuivana kautena ilmaan joka paikasta peittäen kulkijan kengät ja auton. Liuske on oikealla tavalla karu kasvualusta viiniköynnökselle. Ne joutuvat taistelemaan saadakseen ravintoansa ja kasvattavat menestyäkseen juurensa syvälle maaperään. ”

”Liuskeessa on riittävästi monia mineraaleja kuten kaliumia ja magnesiumia. Kalsiumin, boorin ja eräiden muiden hivenaineiden suhteen maaperä on kuitenkin niin köyhää, että sitä on parannettava lannoitteilla. Liuskekerrostumat pystyvät varastoimaan tehokkaasti talven sadekauden vettä. Tämän huomaa selvästi loppukevään aikana liuskeperään tehdyistä leikkauksista, jotka tihkuvat runsaasti vettä. Liuskeen rakenne edistää juurten kasvamista syvälle, jolloin ne pystyvät hyödyntämään varastoitunutta vettä pitkälle kesään.”

Douro alueen liuskekivestä koostuva maa-aines jaetaan kahteen alayksikköön. Ensimmäinen alayksikkö sisältää maa-aineksen, jonka rakenteeseen ja koostumukseen on viinin viljelijä vaikuttanut. Maata on muokattu, kun on rakennettu uusia terassaja viinin viljelyä varten tai jo olemassa olevia on korjailut. Maa on muokkaantunut myös siinä vaiheessa, kun terasseille on istutettu uusia köynnöksiä. Näissä kahdessa tapauksessa maaperä on muokkaantunut pysty- ja vaakatasossa. Maaperä on myös tämän lisäksi lannoitettu.

Tämän tyyppistä maa-ainesta löytyy koko Douron alueelta. FAO/UNESCO (1988) on nimennyt tämän maa-aineksen nimeltä aric anthrosoil, ”keinomaannos”. Tämän maa-aineksen syvyys vaihtelee 

1-1,3 m ja sitä on koko viljeltävän terassin leveydeltä. 

”Keinomaannos” jakaantuu kahteen eri kerrokseen. Ensimmäinen kerros on 12.5 em*) syvä. Se on syntynyt vuosien saatossa, kun viiniköynnöksen ympärillä olevaa maa-ainesta on muokattu. Toinen kerros ylettyy peruskallioon saakka. *) Itselleni tuntematon lyhenne.

Toinen alayksikkö koostuu maa-aineksesta, jonka koostumukseen viinin viljelijä ei ole vaikuttanut niin voimakkaasti kuin ensimmäisessä tapauksessa. FAO/UNESCO (1988) on jakanut tämän maa-aineksen kolmeen alayksikköön.

Leptosoil ”kalliomaannos” < 25 cm syvyydessä ja on hallitseva maa-aines

Leptosol jakaantuu taas kolmeen alayksikköön: lithic, distric ja umbric. Harvemmin mainittavaa euric-maalajia tavataan lähinnä Cima Corgon alueella.

Pre-Cambrian -  Maalajia esiintyy, kun pintamaan paksuus on enemmän kuin 15 em.

Riverine - Tätä alarymää esiintyy lähinnä Vilarçan laaksossa, jossa se on koostunut alluviaalista.

Alluviaali: Yleistermi kiinteytymättömälle eroosiomateriaalille, virtaavan tai tulvaveden kasaamista irtonaisista maalajeista, kuten sorasta, hiekasta ja liejusta syntynyt lietemaa.

  

Ranskalainen kirjailija Chantal Lecouty on kuvannut hyvin osuvasti Douro-laakson kolmea osa-aluetta. Baixo Corgo on vihreää aluetta. Cima Corgon aluetta hän kuvasi ruosteen ruskeaksi ja Douro Superioria palaneeksi maaksi.