DO Plá de Bages

www.winesfromspain.com

DO-alue perustettu: 1995
Viljelyala: 550 ha
Luomuviljelyä: 60 ha
Satomäärä/punaiset: 9 000 kg/ha
Satomäärä/valkoiset: 10 000 kg/ha
Tuotantomäärä 2008: 8 452 hl
Aurinkotunnit/vuosi: 58 %
Keskimääräinen sademäärä: 500–600 mm
Lämpötila: -10–40 ºC

www.winesfromspain.com

Viinitarhojen korkeus merenpinnasta:
200–500 m
Viinitilojen määrä: 12 kpl

Plá de Bagés on pieni ja melko nuori Kataloniassa sijaitseva DO-alue. Alueen viiniä tuotetaan joko pienillä perheiden tai osuuskuntien omistamilla tiloilla. Uusia valmistusmenetelmiä ja lajikkeita on otettu käyttöön, jotta viinin laatu on saatu DO vaatimusten tasolle.

DO Plá de Bagésin viinitarhat sijatsevat ravinnerikkaalla tasangolla. Alueella sijatsee Montserratin ja Castelltallatin vuoristot, Sant Llorencin luonnonpuisto ja El Montcaun ylänkö.

Historia
Roomalaisten vallan aikana alueella oli Bacassis-niminen kaupunki, joka muottui aikojen saatossa Bages-nimeksi.

Erään keskiaikaisen dokumentin mukaan Sant Benet -luostarissa asuneet benediktiläis munkit antoivat kaupungille Bacassis-nimen roomalaisten viininjumalan Baccucsen mukaan.

DO Plá de Bagésin viinitarhoilta löytyy vanhoja kivestä tehtyjä majoja, jotka olivat aikoinaan talonpoikein käytössä. Majat toimivat heidän suojanaan, kun he olivat töissä tarhoilla. Arviolta 4 000 kivimajaa on vielä ehjänä.

Plá de Bagésin vanhoja kivimajoja
www.dopladebages.com

1800-luvun loppupuolella alueen viinituotanto lähes katosi phylloxeran tekemien tuhojen seurauksena.

Ilmasto

Alueella vallitsee suurimmaksi osaksi välimerellinen ilmasto. Alueen sisäosissa on mannermainen ilmasto. Kesät ovat kuumia ja kuiva. Talven säätila on kylmempi kuin Katalonian rannikkoseudulla yleensä. Yö- ja päivälämpötilojen erot ovat suuria, jonka ansiosta alue on ihanteellinen viininviljelylle.

Maaperä
Alueen maaperä voidaan jakaa karkeasti kahteen osaa. Alueen keskiosissa Pla de Bagesissa maaperä koostuu savesta ja merkelistä. Tarhat nousevat 200 metrin korkeuteen.

Alt Bagesin (Ylä Bages) maaperästä löytyy merkeliä ja kalkkikiveä, jossa on runsaasti on koostumukseltaan hyvin vaihtelevaa. Yleisesti ottaen se on savi- ja kalkkimaata, joka on hyvin karbonaattipitoista.*)

Kabonaatti
"Karbonaatit muodostuvat metallista ja karbonaatti-ionista CO32−. Karbonaatteja esiintyy runsaasti meren synnyttämissä muodostumissa, joissa kuolleen planktonin kalkkipitoiset kuoret ovat tiivistyneet meren pohjaan. Tavallisimpia karbonaatteja ovat kalsiitti (kalsiumkarbonaatti), aragoniitti (kalsiumkarbonaatti), dolomiitti (magnesium- tai kalsiumkarbonaatti), magnesiitti (magnesiumkarbonaatti) ja sideriitti (rautakarbonaatti). Karbonaattiryhmään kuuluvat myös nitraatit ja boraatit."

Rypälelajikkeet
Tärkeimmät tummat lajikkeet: Garnacha, Tempranillo, Merlot, Cabernet Sauvignon, Cabernet Franc, Syrah, Sumoll

Tärkeimmät vaaleat lajikkeet: Macabeo, Parellada, Picapoll, Chardonnay, Gerwürztraminer

Sallitut vaaleat lajikkeet: Sauvignon

Kokeelliset vaaleat lajikkeet: Picapoll Tinta, Mandó

Viininviljely
Suurin osa viinitarhoista sijatsee Llobregat-joen laaksoissa. Köynnösten istutustiheys on 2 000–4 500 köynnöstä/ha.

Abadalin viinitarha ja vanha kivinen maja
www.abadal.net

Viininvalmistus
Lähes joka bodegassa on käytössä nykyaikainen viinin valmistus tekniikka.

Viinit
Tilat ovat tunnettuja raikkaista ja persoonallisista valkoviineistä, jotka on tehty Picapollista. Lajikkeesta tehdään myös sekoiteviinejä Parelladan ja Macabeon kanssa. Sauvignon Blancista tehdään myös laadukkaita viinejä.

Punaviinien valmistus on ollut kasvussa DO-alueeksi tulon jälkeen esim. Cabernet Sauvignonista tehdään sekoiteviinejä Tempranillon tai Merlotin kanssa.

Viinitilat
DO Bla de Bages koostuu 12 viinitilasta: Celler Abadal, Celler Solergibert, Caves Gibert, Celler Coop. d’Artés, Mas de St. Iscle, Més que Paraules, Celler el Molí, Celler Coop. de Salelles, Heretat Oller del Mas, Fargas Fargas, Vins Grau, Can Serra dels Exibis.

Näistä tiloista Celler Abadal on kenties tunnetuin. Heidän viinejä on myös Suomen markkinoilla.

Celler Abadal
www.abadal.net

Sumoll
Sumoll-lajiketta viljellään vain Katalonian alueella. Vuosia sitten se oli hyvin tärkeä lajike alueen viininviljelijöille, mutta tänä päivänä sen merkitys on vähentynyt. Lajiketta viljellään yhteensä noin 100 ha alueella.

Katalanian kielellä sana sumoll tarkoittaa kuihtumista tai kypsymistä. Sumoll-lajikkeesta saadaan erittäin korkealaatuisia vin de paille -viinejä eli olkiviinejä. Tämän ominaisuus on ollut erittäin todennäköisesti syynä lajikkeen nimen synnylle.

Sumoll
www.naciodigital.cat

Sumoll-lajikkeesta valmistetut viinit nautitaan nuorina. Aromeista löytyy kirsikkaisuutta ja mineraalisuutta. Usein lajikkeesta valmistetut viineissa on alhainen hapokkuus.