Madeira

Madeiran saaren pinta-ala on 732 km². Viinitarhoja on ympäri saarta ja niitä on yhteensä noin 400 ha. Tässä luvussa on mukana myös Porto Santon saarella olevien tarhojen viljelyala. Etelässä Câmara de Lobos 125 ha, pohjoisessa São Vicente 122 ha sekä Santana 82 ha. Viininviljelijöitä on 4 000.

Ilmasto

Madeiran saaren ilmasto on välimerellinen, talvet ovat leutoja ja kesät kuumia ja kosteita. Viininviljelyalueilla on useita mikroilmastoja.

Saarella olevat viinitarhat sijaitsevat noin 600 m korkeudessa. Ilman lämpötila laskee ylöspäin mentäessä noin 3 °C jokaista 500 metriä kohden. Subtrooppinen vyöhyke yltää 300 m asti. Välimeren ilmasto on 300–750 m korkeudessa. Sitä ylöspäin mentäessä tullaan kylmään ilmavyöhykkeeseen. Vuotuinen sademäärä on 770 mm. Eniten sateita tulee marras- ja maaliskuun välisenä aikana. Vähiten sateista aikaa on toukokuusta syyskuuhun.

Maaperä

Kuva: Vulkaanista ja huokoista basalttia

Saaren maaperä on hyvin vulkaanista, joka koostuu suurimmaksi osaksi basaltista. Tämän lisäksi maaperä on hapanta ja siitä löytyy magnesiumia ja rautaa. 

Viinitarhojen perustaminen on hyvin työlästä, koska maaperä ja topografia asettavat omat haasteensa viininviljelylle. Keväällä sateiden jälkeen maaperä on pehmeää. Tuolloin viininviljelijä kaivaa ensin noin 80 m syvyiset vaot pehmittääkseen maaperää ja antaakseen juurille mahdollisuuden kasvaa syvälle, jotta ne ovat turvassa kuivuudelta. Vaon poihjalle laitetaan Pedra Molea (kiviainesta) ja basalttia (vulkaaninen kivilaji, joka on tummaa, hienorakeista ja usein huokoista), jotta maa pysyisi kuohkeana. Näin yritetään estää juurien kasvu alla olevaan kovaan kallioon.


Historia

Henrik Purjehtija, Belem, Lissabon,  © J. Björn

Madeira viini syntyi Portugaliin kuuluvalla Madeiran saarella. Se on väkevöity viini, joka on kypsytetty ainutlaatuisella menetelmällä. Se syntyi kauan sitten väkevöidyn viinin matkatessa kauppalaivoilla Madeiralta Amerikkaan ja Kaukoitään 1600- ja 1700-luvuilla.

Madeira viinin historia sai alkunsa, kun Henrik Purjehtijan palveluksessa ollut portugalilainen kapteeni João Gonçalves Zarco saapui Madeiran saarelle vuonna 1420. Henrik Purjehtija (1394–1460) oli portugalilainen prinssi, joka pani alulle Portugalin löytöretket ja tästä lisänimen "Purjehtija". Zarconin toimesta saari kaskettiin ennen sokeriruo’on ja Malvasian istuttamista. Makeita rypäleitä tuottavan Malvasian Zarco toi tulleessaan Kreetalta ja Kyprokselta. Myöhemmin hän istutti muita nykyisin suosittuja lajikkeita lajikkeita kuten Sercial, Verdelho, Boal/Bual, Terrantez ja Bastardo.

Henrik Purjehtija ja hänen laivojensa kapteeneita, Belem, Lissabon, © J. Björn

Madeira viinin kypsytysmenetelmä keksittiin sattumalta. Saarella tehtyä makeaa viiniä laivattiin trooppisiin maihin. Matkat olivat pitkiä, laivaolosuhteet kovia, merituulet ja erityisesti kuumuus kansien välissä trooppisilla matkoilla kehittivät erilaisia makuja viinissä, josta tuli vahvempi ja maistui voimakkaammalta. 1500-luvulla Maderia viini väkevöitiin 20 %:n alkoholin vahvuiseksi, jotta se kestäisi ankarat meriolosuhteet. Laivan jatkuva keinuminen ja päiväntasaajan ylittäminen nopeuttivat viinin ikääntymisprosessia. Tätä menetelmää käytettiin aina vuoteen 1794, jonka jälkeen Maderian valmistusprosessi muuttui.

1600- ja 1700 -luvulla Madeira viinistä tuli erittäin haluttu ja vähitellen hyvin tunnettu ympäri maailmaa. Sitä laivattiin säännöllisesti Bostoniin, Baltimoreen, Philadelphiaan ja New Yorkiin. Madeiran talous oli riippuvainen viinin viennistä sekä merenkulun tuomista tuloista. 


Vuonna 1662 Portugalin kuninkaan Dom Joãon tytär prinsessa Katariina Braganzalainen avioitui Englannin kuninkaan Kaarle II kanssa. Avioitumisen myötä Madeira oli vaarassa joutua myötäjäislahjaksi Englannille, mikäli Kaarle II ei oli ollut tyytyväin saamiinsa myötäjäisiinsä. Maderialle annettiin lupa myydä viiniä suoraan mille tahansa englannin siirtomaalle. Vastalahjaksi Portugali antoi Englannille vapaan kupankäynnin luvan missä tahansa portugalin satamassa Afrikassa, Intiassa ja Amerikassa. Järestelystä tuli hyvin nopeasti erittäin arvokas kaupankaynnin yhtiökumppanuus.

Kaarle II

Kuva: Katariina Braganzalainen.
Dirk Stoopin muotokuva noin vuodelta 1660.

1700-luvulla Madeiran sokeri- ja viiniteollisuuden omisti suurimmaksi osaksi englantilaiset. He olivat 1600-luvulla saarelle muuttaneiden englantilaisten jälkeläisiä.

Maderian saarikaan ei ole välttynyt oidiumin ja viinikirvan aihuttamilta tuhoilta. Ensimmäisen kerran oidiumia esiintyi vuonna 1851. Tuolloin tuhoutui noin 90 % viiniköynnöksistä. Madeiran tuotanto ei ehtinyt kunnolla toipua oidiumin aiheuttamilta tuhoilta, kun vuonna 1872 saarella havaittiin viinikirvaesiintymiä. Mittavien tuhojen jälkeen 70 englantilaista liikeyritystä jätti saaren. Ainoastaan 15 laivaajaa jäi Madeiralle auttamaan kauppiaita tämän vaikean ajanjakson yli. Suurista vastoinkäymisistä ja taloudellisista menetyksistä huolimatta madeiran valmistusta jatkettiin ja kehitettiin systemaattisesti.

Vuonna 1979 perustettiin lnstituto do Vinho da Madeira (Madeiraviini-instituutti), joka sijaitsee Funchalissa.  Instituutin tarkoituksena on valvoa ja johtaa kaikkea Madeira viinin tuotantoa koskevia vaiheita aina köynnösten istuttamisesta valmiin viinin pullottamiseen saakka.

 lnstituto do Vinho da Madeira, Funchal

Madeiralla on useita viinintuottajia, joilla on pitkät perinteet. Tunnetuinpia heistä ovat Henriques & Henriques, the Madeira Wine Company joka kuuluu Blandyn perheelle, Vinhos Barbeitos, Vinhos Justino Henriques, Filhos, Pereira d'Oliveira Vinhos ja Silva Vinhos.