 |
| www.winesfromspain.com |
DOQ: 2009
Viljelyala: 1 890 ha
Satomäärä: 6 000 kg/ha
Tuotantomäärä: 39 hl/ha
Tuotantomäärä: 39 hl/ha
Aurinkotunnit/vuosi: 2 600 h
Lämpötila: -4–35 °C
Keskimääräinen sademäärä: 400–600 mm
Viinitarhojen korkeus merenpinnasta: 100–700 m
Viinitilojen määrä: 85 kpl
Priorat, katalaaninin kielellä Priorato, on pieni, uniikki viininviljeyalue Tarragonan maakunnassa.
Vuoden 2009 kesäkuu oli historiallien Prioratin viininviljelyn kannalta. Tuolloin Priorat sai oikeudet käyttää toisena Espanjalaisena viininviljelyalueena DOQ-merkintää (Denominació d'Origen Quoalificada) viineissään. Rioja oli saanut ko oikeuden vuonna 1991.
Historia
DOQ Prioratin viininviljelyllä on pitkä historia. Siitä saadaa kiittää Carthusian munkkeja. Ranskan Provancesta lähtöisin olleet Carthusian munkit perustivat vuonna 1194 luostarin nimeltä Scala Dei Prioratin alueelle. Luosarin rakennuspaikaksi valittiin Montsant vuoriston alarinteet sen kauniin maiseman ja suotuisten luonnon olosuhteiden takia.
Munkit harjoittivat viininviljelyä aina vuoden 1835 lopulle saakka, kunnes valtio pakkolunasti luostarin omistuksessa olevat viinitarhat ja jakoi ne yksityisille viljelijöille.
Viininviljely jatkui, mutta se koki pahan takaiskun phylloxeran aiheuttamien totaalisten tuhojen takia. Prioratin alueella arvioidaan olleen viinitarhoja 5 000 ha alueella, ennen phylloxeran tuloa.
Phylloxerasta toipumisen jälkeen alueen viininviljely oli seuraavan kerran pysähdyksissä vuosina 1936-1939 maassa käydyn sisällisodan aikana. Sodan voittanut diktaattori Franco piti maata vallassa 36 vuotta. Viininviljely oli sodan jälkeen melkein unohduksissa, kunnes vuonna 1950 aloitettiin Prioratin viiniköynnösten ja -tarhojen uudelleen rakentaminen. DO-arvon alue sai vuonna 1954.
Vasta Francon kuoleman jälkeen (1975) alueen viininviljely alkoi kehittymään ja Priorat alkoi vähitellen nousemaan yhdeksi maan parhaimmaksi ja arvostetuimmaksi viininviljelyalueeksi.
Ilmasto
DOQ Prioratin alueella vallitsee useita erilaisia mikroilmastoja. Ilmasto on pääasiallisesti välimerellinen. Kylmien pohjoistuulten esteenä on Montsantin ylänkö. Alueelle tulee idästäpäin lämpimiä mistral-tuulia.
Lämpötila: -4–35 °C
Keskimääräinen sademäärä: 400–600 mm
Viinitarhojen korkeus merenpinnasta: 100–700 m
 |
| www.winesfromspain.com |
Priorat, katalaaninin kielellä Priorato, on pieni, uniikki viininviljeyalue Tarragonan maakunnassa.
Vuoden 2009 kesäkuu oli historiallien Prioratin viininviljelyn kannalta. Tuolloin Priorat sai oikeudet käyttää toisena Espanjalaisena viininviljelyalueena DOQ-merkintää (Denominació d'Origen Quoalificada) viineissään. Rioja oli saanut ko oikeuden vuonna 1991.
Historia
 |
| Scala Dei luostarin julkisivu Kuva: monestirs.cat |
Munkit harjoittivat viininviljelyä aina vuoden 1835 lopulle saakka, kunnes valtio pakkolunasti luostarin omistuksessa olevat viinitarhat ja jakoi ne yksityisille viljelijöille.
Viininviljely jatkui, mutta se koki pahan takaiskun phylloxeran aiheuttamien totaalisten tuhojen takia. Prioratin alueella arvioidaan olleen viinitarhoja 5 000 ha alueella, ennen phylloxeran tuloa.
Phylloxerasta toipumisen jälkeen alueen viininviljely oli seuraavan kerran pysähdyksissä vuosina 1936-1939 maassa käydyn sisällisodan aikana. Sodan voittanut diktaattori Franco piti maata vallassa 36 vuotta. Viininviljely oli sodan jälkeen melkein unohduksissa, kunnes vuonna 1950 aloitettiin Prioratin viiniköynnösten ja -tarhojen uudelleen rakentaminen. DO-arvon alue sai vuonna 1954.
Vasta Francon kuoleman jälkeen (1975) alueen viininviljely alkoi kehittymään ja Priorat alkoi vähitellen nousemaan yhdeksi maan parhaimmaksi ja arvostetuimmaksi viininviljelyalueeksi.
Ilmasto
DOQ Prioratin alueella vallitsee useita erilaisia mikroilmastoja. Ilmasto on pääasiallisesti välimerellinen. Kylmien pohjoistuulten esteenä on Montsantin ylänkö. Alueelle tulee idästäpäin lämpimiä mistral-tuulia.
Kesät ovat pitkiä ja kuivia. Talvella lämpötila voi mennä pakkasen puolelle. Raekuurot ovat ajoittain viininvilejlijöiden haittana.
Alueen keskilämpötila on 15 °C.
Maaperä
Alueen maaperä on hyvin vulkaanista. Pintamaan paksuus on noin 50 cm ja se koostuu pääasiallisesti licorella-nimisestä lohkeilevasta liuskekivestä. Maaperän karujen ominaisuuksien takia viiniköynnösten täytyy kasvattaa pitkät juuret, jotta ne saavat vettä, ravinteita ja mineraaleja. Pitkä juuristo auttaa myös köynnöksiä pysymään paremmin kiinni maassa silloin kun alueella on voimakkaita tuulia tai myrskyjä.
Alueen keskilämpötila on 15 °C.
 |
| Talvi Prioratin alueella. Takana Montsant vuoristo. Kuva: a-la-recherche-du-vin.typepad.com |
Maaperä
Alueen maaperä on hyvin vulkaanista. Pintamaan paksuus on noin 50 cm ja se koostuu pääasiallisesti licorella-nimisestä lohkeilevasta liuskekivestä. Maaperän karujen ominaisuuksien takia viiniköynnösten täytyy kasvattaa pitkät juuret, jotta ne saavat vettä, ravinteita ja mineraaleja. Pitkä juuristo auttaa myös köynnöksiä pysymään paremmin kiinni maassa silloin kun alueella on voimakkaita tuulia tai myrskyjä.
 |
| El Lloarin licorellapitoista maaperää Kuva: © Mari Linna |
Rypälelajikkeet
Tärkeimmät tummat lajikkeet: Garnacha Tinta, Cariñena, Garnacha Peluda, Cabernet Sauvignon, Cabernet Franc, Ull De Llebre, Syrah, Pinot Noir, Merlot ja Picapoll Negro
Tärkeimmät vaaleat lajikkeet: Garnacha Blanca, Macabeo, Pedro Ximénez, Chenin, Moscatel De Alejandría, Moscatel De Grano Menudot, Xarel-lo ja Picapoll Blanc
Viininviljely
Alue on noussut uuteen kukoistuksen 1970-luvun jälkeen. Viininvalmistaja René Barbier alkoi saneerata vanhaa viinitarhaa nimeltä Clos Mogodor, joka avautuu antiikin ajan teatterin tavoin Siurana-joen laaksoon. Hänen esimerkkiään seurasivat myös muutkin viininvalmistajat.
Prioratin erikoisuus perustuu sen sijaintiin. Kyseessä on geologisesti sulkeutunut viinialue, jota ympäröivä jyrkkä vuorikehä madaltuu hieman vain kaakkoon merelle päin. Näiden luonnollisten muurien sisällä levittäytyy alue, joka on 250–600 m korkeudessa. Alue muodostuu jyrkistä kukkuloista ja kapeista laaksoista. Rinteillä olevat viinitarhat ovat yleensä käsityönä viljeltäviä jyrkänteitä ja pengermiä.
Licorella-liuskekiven vuoksi, sadot ovat hyvin niukkoja, koska köynnösten on tunkeuduttava syvälle maahan saadakseen vettä.
Viininvalmistus
Perinteinen Prioratilainen punaviini valmistetaan Garnacha Tintasta tai sekoittamalla siihen vähän Garncahaa ja Cariñenaa, jotka ikääntyvät hyvin. Rypälemehun puristamisen jälkeen se siirretään käymään terästankkeihin 25 °C lämpötilaan. Viini käy läpi malolaktisen käymisen. Käymisen jälkeen viini siirretään amerikkalaisesta tai ranskalaisesta tammesta tehtyihin 300 l tynnyreihin.
Uusissa bodegoissa tummat rypäleet murskataan ja käytetään terästankeissa. Perinteisten rypäleiden lisäksi käytetään ranskalaisia lajikkeita antamaan viinille kompleksisuutta.
Valko- ja roseeviinit valmistetaan terästankeissa kylmäkäymismenetelmällä. Suurin osa viinintekijöistä ei käytä maloa.
Tärkeimmät tummat lajikkeet: Garnacha Tinta, Cariñena, Garnacha Peluda, Cabernet Sauvignon, Cabernet Franc, Ull De Llebre, Syrah, Pinot Noir, Merlot ja Picapoll Negro
Tärkeimmät vaaleat lajikkeet: Garnacha Blanca, Macabeo, Pedro Ximénez, Chenin, Moscatel De Alejandría, Moscatel De Grano Menudot, Xarel-lo ja Picapoll Blanc
Viininviljely
 |
| Kuva: wine-searcher.com |
Prioratin erikoisuus perustuu sen sijaintiin. Kyseessä on geologisesti sulkeutunut viinialue, jota ympäröivä jyrkkä vuorikehä madaltuu hieman vain kaakkoon merelle päin. Näiden luonnollisten muurien sisällä levittäytyy alue, joka on 250–600 m korkeudessa. Alue muodostuu jyrkistä kukkuloista ja kapeista laaksoista. Rinteillä olevat viinitarhat ovat yleensä käsityönä viljeltäviä jyrkänteitä ja pengermiä.
Licorella-liuskekiven vuoksi, sadot ovat hyvin niukkoja, koska köynnösten on tunkeuduttava syvälle maahan saadakseen vettä.
 |
| Jossain päin Prioratin mutkittelevia vuoristoteitä. Kuva: © Mari Linna |
Viininvalmistus
 |
| Scala Dein kellari, Priorat Kuva: © Mari Linna |
Uusissa bodegoissa tummat rypäleet murskataan ja käytetään terästankeissa. Perinteisten rypäleiden lisäksi käytetään ranskalaisia lajikkeita antamaan viinille kompleksisuutta.
Valko- ja roseeviinit valmistetaan terästankeissa kylmäkäymismenetelmällä. Suurin osa viinintekijöistä ei käytä maloa.
Viinit
Perinteinen Prioratilainen punaviini on hyvin tumman punaista, joskus jopa miltei mustaa. Viinit ovat täyteläisiä, tanniinisia, pehmeitä ja tasapainoisia. Sekoiteviineissä, joissa on Garnchaa tai Cariñenaa, on moniuloitteisuutta, luumua ja kirsikkaa. Tarhojen lähellä kasvaa lukuisia yrttejä, joiden aromeita on havaittavissa Prioratilaisista viineistä.
Valko- ja roseeviinit ovat keveitä ja ne nautitaan nuorina.
DOQ Prioratin punaviinien kypsytysajat ovat:
Crianza: 12 kk tammitynnyrissä, 12 kk pullossa
Reserva: 12 kk tammitynnyrissä, 24 kk pullossa
Gran Reserva: 24 kk tammitynnyrissä, 48 kk pullossa
Viticultors Mas d'en Gil
Kävin muutamia vuosia sitten viinimatkalla Prioratissa. Näin jälkeenpäin on harmittanut se, että en vieraillut Mas d'en Gil -tilalla. Alueella on useita upeita tiloja, joten sinne pitää lähteä uudelleen.
Viticultors Mas d'en Gil 125 ha tila sijaitsee Bellmont del Prioratin kunnaesa. Tilalla on neljä viinitarhaa El Sas, La Coma, Lo Criño ja L'Esmoler, joiden pinta-ala on yhteensä 45 ha. Ne sijaitsevat Montsant ja Serra de Llaberia -vuorten rinteillä 300 m korkeudessa. Vuoret suojaavat aluetta talvella kaakosta tulevilta kosteilta ja kylmiltä merituulilta. Vuorenrinteille rakennettujen terassiviinitarhojen maaperä koostuu llicorellasta, joka tekee viineistä moniuloitteisia ja aromaattisia. Tilalla viljellään viiniköynnösten lisäksi oliivi-, manteli- ja hasselpähkinäpuita.
Mas d'en Gil on tullut tunnetuksi omintakeisista viineistään, joita tehdään vain pieniä määriä.
2005 Coma Vella
Syvän rubiininpunaisen Coma Vellan valmistamiseen on käytetty useita eri rypälelajikkeita: Garnachaa, Garnacha Paisia, Cavernet Sauvigninia, Cariñenaa, Syrahia ja Merlota. Viinissä oli hieman sakkaisuutta, joten se kannattaa myös tämän takia dekantoida.
Tuoksu on hyvin täyteläinen ja siitä löytyy runsaasti mustaherukkaa, hillomaisuutta, luumua, tammisuutta, mausteisuutta.
Maku on täyteläisen runsas. Hapot ovat vahvat ja ne kannattelevat hyvin viiniä. Tanniinit ovat kypsyneet ja ne nousevat hyvin hitaasti. Mausta löytyy paljon kaikkea: mustikkaa, kuivattua viikunaa ja taatelia, hapankirsikkaa, marsipaania, mausteisuutta, kanelia, neilikkaa, häivähdys makeutta, joka tule runsaasta alkoholista, hillomaisuutta. Kuten tästä litaniasta arvata saattaa, viinissä on hyvin pitkä jälkimaku.
Eri palstoilta käsin poimittujen rypäleiden käyminen tapahtui terästankeissa. Rypäleitä ei sekoitettu keskeneään vaan joka palsta käsiteltiin omana eränään. Viiniä kypsytettiin uusissa ranskalaisissa 225 l tammitynnyreissä, sekä vähintään kaksi vuotta pulloissa. Tuottajan mukaan viiniä voi kellaroida 8-10 vuotta.
Perinteinen Prioratilainen punaviini on hyvin tumman punaista, joskus jopa miltei mustaa. Viinit ovat täyteläisiä, tanniinisia, pehmeitä ja tasapainoisia. Sekoiteviineissä, joissa on Garnchaa tai Cariñenaa, on moniuloitteisuutta, luumua ja kirsikkaa. Tarhojen lähellä kasvaa lukuisia yrttejä, joiden aromeita on havaittavissa Prioratilaisista viineistä.
Valko- ja roseeviinit ovat keveitä ja ne nautitaan nuorina.
DOQ Prioratin punaviinien kypsytysajat ovat:
Crianza: 12 kk tammitynnyrissä, 12 kk pullossa
Reserva: 12 kk tammitynnyrissä, 24 kk pullossa
Gran Reserva: 24 kk tammitynnyrissä, 48 kk pullossa
Viticultors Mas d'en Gil
Kävin muutamia vuosia sitten viinimatkalla Prioratissa. Näin jälkeenpäin on harmittanut se, että en vieraillut Mas d'en Gil -tilalla. Alueella on useita upeita tiloja, joten sinne pitää lähteä uudelleen.
Viticultors Mas d'en Gil 125 ha tila sijaitsee Bellmont del Prioratin kunnaesa. Tilalla on neljä viinitarhaa El Sas, La Coma, Lo Criño ja L'Esmoler, joiden pinta-ala on yhteensä 45 ha. Ne sijaitsevat Montsant ja Serra de Llaberia -vuorten rinteillä 300 m korkeudessa. Vuoret suojaavat aluetta talvella kaakosta tulevilta kosteilta ja kylmiltä merituulilta. Vuorenrinteille rakennettujen terassiviinitarhojen maaperä koostuu llicorellasta, joka tekee viineistä moniuloitteisia ja aromaattisia. Tilalla viljellään viiniköynnösten lisäksi oliivi-, manteli- ja hasselpähkinäpuita.
Mas d'en Gil on tullut tunnetuksi omintakeisista viineistään, joita tehdään vain pieniä määriä.
2005 Coma Vella
 |
| Coma Vella Kuva: © Viinikassi.fi |
Syvän rubiininpunaisen Coma Vellan valmistamiseen on käytetty useita eri rypälelajikkeita: Garnachaa, Garnacha Paisia, Cavernet Sauvigninia, Cariñenaa, Syrahia ja Merlota. Viinissä oli hieman sakkaisuutta, joten se kannattaa myös tämän takia dekantoida.
Tuoksu on hyvin täyteläinen ja siitä löytyy runsaasti mustaherukkaa, hillomaisuutta, luumua, tammisuutta, mausteisuutta.
Maku on täyteläisen runsas. Hapot ovat vahvat ja ne kannattelevat hyvin viiniä. Tanniinit ovat kypsyneet ja ne nousevat hyvin hitaasti. Mausta löytyy paljon kaikkea: mustikkaa, kuivattua viikunaa ja taatelia, hapankirsikkaa, marsipaania, mausteisuutta, kanelia, neilikkaa, häivähdys makeutta, joka tule runsaasta alkoholista, hillomaisuutta. Kuten tästä litaniasta arvata saattaa, viinissä on hyvin pitkä jälkimaku.
Eri palstoilta käsin poimittujen rypäleiden käyminen tapahtui terästankeissa. Rypäleitä ei sekoitettu keskeneään vaan joka palsta käsiteltiin omana eränään. Viiniä kypsytettiin uusissa ranskalaisissa 225 l tammitynnyreissä, sekä vähintään kaksi vuotta pulloissa. Tuottajan mukaan viiniä voi kellaroida 8-10 vuotta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti