Pääkaupunki Madrid sijaitsee keskusylängöllä 650 metrin korkeudessa. Yli 2 000 metrin korkuisia vuoria on useita, korkeimmat huiput kohoavat yli 3 000 metriin. Espanjassa on 1 800 jokea, mutta monet niistä kuljettavat vain vähän vettä ja saattavat olla osan vuotta kuivillaan.
Manner-Espanjalle ovat tyypillisiä ylängöt ja vuorijonot kuten Pyreneet ja Sierra Nevada. Näiltä ylängöiltä saavat alkunsa monet merkittävät joet kuten Ebro, Duero, Tajo ja Guadalquivir. Baleaarien saaret sijaitsevat Välimerellä ja autonomiset Kanarian saaret puolestaan Afrikan rannikolla Atlantilla.
Espanja on jaettu 17 itsehallintoalueeseen, comunidades autónomas, joista kullakin on oma suoraan valittu hallintonsa. Kataloniassa, Baskimaassa ja Galiciassa on alueellisilla kielillä virallinen asema koko maan yhteisen espanjan kielen eli kastilian kielen rinnalla.
Itsehallintoalueet jakautuvat yhteen tai useampaan maakuntaan, provincias, joita on yhteensä viisikymmentä.
”Espanja on maa, jossa on maailman eniten viiniköynnösten peittämiä hehtaareja ja yli 6 000 laatuviinituottajaa. Silti espanjalaisista viineistä tulevat ensimmäisenä mieleen Riojan punaviinit. Eivätkä syyttä: nuo Tempranillo-rypäleestä tuotetut rotevat ja nahkaiset punaviinit ovat parhaimmillaan upeita persoonallisuuksia, jotka ovat pitkään olleet maan hyvän viinimaineen selkäranka.”
Historia
Espanjalainen viininviljely sai alkunsa toisella vuosituhannella. Viininviljelystä on löydetty ensimmäisiä jälkiä 1900 eKs., jolloin alueella asui foinikialaisia. 700-luvulta eKs. on löytynyt ensimmäisiä konkreettisia viittauksia kreikkalaisten siirtolaisten myötä tulleista laajoista viinitarhoista.
”Kreikkalaiset perustivat Ampurias-nimisen kaupungin lähelle Golfo de Rosas -lahtea nykyiseen Gironan maakuntaan, joten nykyistä pohjoiskatalonialaista laatuviinialuetta Empordá-Costa Bravaa voidaan pitää Vitis viniferan leviämisen todellisena lähtöpaikkana Espanjassa.”
Joitakin vuosisatoja myöhemmin roomalaiset teollistivat viininviljelyn. Viiniä toimitettiin ympäri silloista Rooman valtakuntaa.
Rooman valtakunnan hajottua arabialaiset valloittajat antoivat kristittyjen tislata alkoholia lääkinnällisiin tarkoituksiin. Maan eri valloittajien aikana viininviljely oli monin paikoin ainoa elinkeinomuoto, joka selvisi kohtalaisesti hävityksistä ja ryöstelyistä.
Espanjan ensimmäiset merkittävät viinialueet olivat Jerez ja Málaga. Alueet olivat 1500-luvun tärkeitä kauppapaikkoja. Useita ulkomaalaiset liikemiehet asettuivat nykyisen Manzanillan maakunnan pääkaupunkiin Sanlùcar de Barramedaan. Sac tai saca (tark. tuontitavara) oli tuolloin suosittu juoma Englannin hovissa.
1800-luvulla alettiin Riojassa luoda nykyaikaisen espanjalaisen viininviljelyn perustusta. Vuonna 1850 Luciano de Murrieta tuotti ensimmäisen ”nykyaikaisen” rioja-viinin barrique-tuotantotavalla ja loi siten pohjan huikealle menestystarinalle.
Vuonna 1872 Josep Raventós perusti kuohuviinivalmistamo Codorníun. Vuoden 1930 jälkeen syntyivät ensimmäiset DO-alueet: 1932 Jerez, 1937 Málaga, ja 1945 Montilla-Moriles. Rioja sai tosin jo 1920-luvulla ensimmäisen tilapäisen säännöstönsä, mutta siitä tuli Denominación de Origen nykyaikaisessa merkityksessä vasta vuonna 1947 yhdessä Tarragonan kanssa. Vuonna 1939 Francon joukkojen voittoon päättyneen sisällissodan seuraukset halvaannuttivat Espanjan viinituotannon.”
Negatiivista kehitystä yritettiin muuttaa perustamalla uudelleen osuuskuntia ja työstämällä valtavia rypälemääriä taloudellisemmin.”
”Kreikkalaiset perustivat Ampurias-nimisen kaupungin lähelle Golfo de Rosas -lahtea nykyiseen Gironan maakuntaan, joten nykyistä pohjoiskatalonialaista laatuviinialuetta Empordá-Costa Bravaa voidaan pitää Vitis viniferan leviämisen todellisena lähtöpaikkana Espanjassa.”
Joitakin vuosisatoja myöhemmin roomalaiset teollistivat viininviljelyn. Viiniä toimitettiin ympäri silloista Rooman valtakuntaa.
Rooman valtakunnan hajottua arabialaiset valloittajat antoivat kristittyjen tislata alkoholia lääkinnällisiin tarkoituksiin. Maan eri valloittajien aikana viininviljely oli monin paikoin ainoa elinkeinomuoto, joka selvisi kohtalaisesti hävityksistä ja ryöstelyistä.
Espanjan ensimmäiset merkittävät viinialueet olivat Jerez ja Málaga. Alueet olivat 1500-luvun tärkeitä kauppapaikkoja. Useita ulkomaalaiset liikemiehet asettuivat nykyisen Manzanillan maakunnan pääkaupunkiin Sanlùcar de Barramedaan. Sac tai saca (tark. tuontitavara) oli tuolloin suosittu juoma Englannin hovissa.
1800-luvulla alettiin Riojassa luoda nykyaikaisen espanjalaisen viininviljelyn perustusta. Vuonna 1850 Luciano de Murrieta tuotti ensimmäisen ”nykyaikaisen” rioja-viinin barrique-tuotantotavalla ja loi siten pohjan huikealle menestystarinalle.
Vuonna 1872 Josep Raventós perusti kuohuviinivalmistamo Codorníun. Vuoden 1930 jälkeen syntyivät ensimmäiset DO-alueet: 1932 Jerez, 1937 Málaga, ja 1945 Montilla-Moriles. Rioja sai tosin jo 1920-luvulla ensimmäisen tilapäisen säännöstönsä, mutta siitä tuli Denominación de Origen nykyaikaisessa merkityksessä vasta vuonna 1947 yhdessä Tarragonan kanssa. Vuonna 1939 Francon joukkojen voittoon päättyneen sisällissodan seuraukset halvaannuttivat Espanjan viinituotannon.”
Negatiivista kehitystä yritettiin muuttaa perustamalla uudelleen osuuskuntia ja työstämällä valtavia rypälemääriä taloudellisemmin.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti